lauantai 26. joulukuuta 2009

Narsku korma


Tässä vaiheessa joulunpyhiä saattavat perinteiset jouluruuat jo hieman kyllästyttää, jos niitä on saanut syödä marraskuun pikkujouluista lähtien. Mukavaa vastapainoa antaa esimerkiksi intialainen ruoka, jonka makumaailma on kovin erilainen. Vai onko sittenkään? Intialaisen ruuan mausteina käytetään usein kanelia, kardemummaa, neilikkaa yms. mausteita, jotka meillä Suomessa voidaan hyvinkin yhdistää joulun aikaan.

Oli miten oli, tänään meillä iski houkutus korma-kastikkeeseen. Korma on miellyttävän pehmeä kastike, jonka kanssa voi tarjota vaikkapa paneer-juustoa, papuja, kasviksia, kanaa tai miksei katkarapujakin. Tällä kertaa päätimme tehdä paneer kormaa, tosin käyttäen tavallisen paneer- tai kotijuuston sijasta leipäjuustoa, jota myös narskujuustoksi meillä kutsutaan.

Ainekset (n. 3 annosta):
200 g leipäjuustoa (tai paneer-juustoa tai kotijuustoa)
1 sipuli
pari valkosipulinkynttä
200 g paseerattua tomaattia
3/4 purkkia kookosmaitoa
1 dl maustamatonta paksua jugurttia
2 tl kokonaista jeeraa
2:n kardemumman siemenkodan siemenet
1 tl jauhettua korianteria
1-2 tl garam masalaa
1-2 tl raakaruokosokeria
0,5 tl kurkumaa
chilijauhetta
suolaa
öljyä
(koristeluun tuoretta korianteria ja cashew-pähkinöitä)

Avaa kardemumman siemenkodat ja irrota mustat siemenet. Murskaa kardemumman- ja jeeransiemenet morttelissa. Kuumenna reilu loraus öljyä pannulla ja paista mausteseosta hetken ajan. Lisää pieneksi silputtu sipuli sekä valkosipuli ja kuullota niitä pari minuuttia. Lisää kookosmaito ja paseerattu tomaatti ja sekoita. Lisää myös korianteri, kurkuma, sokeri ja chilijauhetta maun mukaan. Lisää mausteita vähitellen maistellen kunnes löydät mukavan tasapainon.

Anna kastikkeen muhia ja sakeutua kannen alla. Lisää jugurtti, sekoita ja tarkista maku. Lisää myös kuutioitu juusto. Tarjoa basmati-riisin kanssa. Koristele silputulla tuoreella korianterilla ja murskatuilla cashew-pähkinöillä. Lisukkeena voi tarjota vaikkapa tomaattiraitaa.

perjantai 25. joulukuuta 2009

Jääkellarin lohi


Aattoillan ruokapöytään teimme tänä vuonna sienisalaattia, jokirapumoussea ja jääkellarin lohta. Kaksi ensimmäistä onkin jo käsitelty aiemmissa kirjoituksissa. Jääkellarin lohen valmistus tapahtuu suolavedessä liottamalla. Tämä meillä kokeiltu ohje on saatu toisen Kanelibasilikan äidiltä. Pääsimme maistamaan sitä jo pitkän aikaa sitten, mutta nyt vasta kokeilimme tehdä itse. Hyvää tuli.

Ainekset:
1 kg lohta
1 dl karkeaa merisuolaa
0,5 dl sokeria
1 dl suolaa
1 litra vettä

Hanki kilo hyvää tuoretta lohifileetä, esim. Hakaniemen hallin Reitin kalaa voimme suositella. Poista ruodot jos niitä on. Sekoita merisuola ja sokeri ja hiero seos kalan pintaan. Laita kala muovipussissa jääkaappiin vuorokaudeksi.


Sekoita 1 dl suolaa litraan vettä. Varmista että suola liukenee kokonaan. Pyyhi kalan pinnalta imeytymättömät suolat pois. Aseta kala vuokaan tai vastaavaan siten, että se peittyy kokonaan suolaveteen. Laita kalan päälle lautanen tai muu painava astia, joka pitää kalan kokonaan veden alla. Laita jääkaappiin 12 tunniksi.

Valuta kala ja leikkaa siivuiksi. Siivut saavat jäädä 0,5 - 1 cm paksuisiksi.

torstai 24. joulukuuta 2009

Sienisalaatti


No niin, jouluaaton aamu. Pientä tohinaa ilmassa, kun olemme valmistelleet vielä viimeiset jouluruuat illaksi. Ja tietysti ollaan syöty riisipuuroa. Nyt sitten voi hetkeksi hengähtää ja katsella Lumiukkoa televisiosta ennen kuin aletaan siirtyä kohti Malminkartanoa.

Sienisalaatti on ihan älyttömän hyvää, mutta vain jos se on tehty kunnon sienistä (rouskuista ja haperoista). Mikään herkkusieniversio ei meidän perheessä kelpaa. Ei myöskään majoneesipohjaiset sienisalaatit. Nämähän ovat tärkeitä makuasioita. Tässä siis meidän versiomme.

3-4dl suolasieniä
1 pieni punasipuli
½prk ranskankermaa
½prk kermaviiliä
vajaa 1dl kuohukermaa
valkopippuria

Liota sienet vedellä täytetyssä astiassa jääkaapissa. Huuhtele vielä siivilän läpi vesisuihkun alla hetken. Pilko sienet pieniksi, samoin kuin sipuli. Lisää sienien ja sipulien joukkoon kermaviili ja ranskankerma. Sekoita hyvin. Vatkaa kerma ja lisä se joukkoon. Kerman määrää voit tarkkailla, ettei salatista tule liian raskas. Lopuksi mausta valkopippurilla.

HAUSKAA JOULUA KAIKILLE!!

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Jokirapumousse


Meillä on "vuorojoulu"-systeemi, eli vuorovuosina olemme viettäneet joulua toistemme perheiden luona. Tänä jouluna saamme aattona annoksen lapsienergiaa miespuolisen Kanelibasilikan suvun keskellä. Jouluruokien valmistus on jaettu osallistujien kera ja meidän repertuaariimme kuuluu sienisalaatti, jääkellarinlohi, mädit sekä jokirapumousse, joka on ensimmäistä kertaa joulupöydässämme. Ohjetta on sovellettu Helsingin Sanomien lohimousseohjeesta ja tämä toimii sekä uuniperunatäytteenä kuten myös ruisleivän päällä. Pakkohan sitä oli testata jo ennen huomista.

1dl kuohukermaa
½prk maitorahkaa
½prk creme fraichea
½prk kermaviiliä
1 punasipuli
250g jokiravunpyrstöjä
½rkl sokeria
½tl sitruunapippuria
½dl silputtua tilliä
½-1tl suolaa

Silppua sipuli mahdollisimman hienoksi. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi ja lisää sen joukkoon maitorahka, ranskankerma ja kermaviili. Sekoita ja lisää pieniksi silputut jokiravunpyrstöt sekä mausteet. Lopuksi vielä tillisilppu. Laita jääkaappiin maustumaan.

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Tomaattinen risotto halloumi-juuston kera


Lunta sataa, pakastaa ja tuulee kovaa. Mikäpä siis mukavampi päivä lähteä joululahjaostoksille ruuhkaisiin kauppoihin. Ostosreissu oli onneksi onnistunut ja kaikki lahjat nyt hankittu. Väsyttävän ostosreissun jälkeen olikin jo kova nälkä.

Risotto on meillä kestosuosikki, koska se syntyy varsin sutjakasti, sitä voi muunnella helposti ja tietysti siksi, että se on hyvää. Tällä kertaa jääkaappiin oli jostain ilmestynyt miniluumutomaatteja ja halloumi-juustoa, jotka piti käyttää.

Ainekset kahdelle nälkäiselle:
3 dl risottoriisiä
200 g halloumi-juustoa
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
n. 4 dl kasvislientä (esim. hyvästä fondista valmistettua)
1,5 dl paseerattua tomaattia
kourallinen miniluumu- tai kirsikkatomaatteja
1,5 dl valkoviiniä
1 dl parmesan- tai pecorino-juustoa
voita
timjamia
basilikaa
mustapippuria
oliiviöljyä

Pilko sipulit pieneksi. Valmista kasvisliemi. Kaada reipas loraus öljyä pannuun ja kuumenna. Kuullota sipulit öljyssä. Lisää sitten riisi ja sekoittele. Kun riisi alkaa ritistä on aika kaataa pannuun osa kasvisliemestä ja viinistä. Lisää lientä, viiniä ja paseerattua tomaattia vähitellen sitä mukaa kun neste on imeytynyt riisiin. Sekoittele samalla.

Leikkaa halloumi-juusto siivuiksi ja paista niitä hetki molemmin puolin toisella paistinpannulla, jotta ne saavat kauniin värin pintaansa ja pehmenevät hieman. Jos haluat, voit pilkkoa juuston pieniksi paloiksi tai kuutioiksi ja lisätä ne risoton joukkoon juuri ennen valmistumista.

Kun kaikki neste on imeytynyt riisiin, pitäisi riisien olla sopivan pehmeitä, mutta ei liian. Lisää raastettu juusto ja reilu nokare voita ja sekoita. Mausta mustapippurilla, timjamilla ja basilikalla. Jos käytät kuivattua timjamia tai basilikaa, voit jauhaa niitä morttelissa hienommaksi jotta saat tuoksut esiin. Leikkaa vielä kirsikka- tai miniluumutomaatit puoliksi tai pienemmiksi ja sekoita lähes valmiin risoton joukkoon. Tarjoile.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Sitruunainen kalankastike


Huh, mitä pakkasia tässä on riittänyt viimeisen viikon ajan, vaikka tämän päiväinen ilma tuntuikin jo hiukan lämpenevän. Toinen Kanelibasilika ajaa sissinä edelleen pyörällä töihin ja toinen... noh, hänestä talvi voisikin jo loppua joulun jälkeen. Pakkanen vai se, että tällä viikolla on tullut syötyä jo kolmasti jouluruokia, sai kaipaamaan kesäisten ruokien perään. Ei siis muuta kuin Hakaniemen hallin kalakauppaan ja mukaan tarttui siikafileitä. Siian kanssa sitten tuoreella lipstikalla maustettua perunamuussia ja sitruunaista kalakastiketta. Namsk.

Vaikka näin pitkälle onkin menty ilman jouluruokaohjeita, niin ensi viikolla olisi tarkoitus tehdä jokirapumoussea ja jääkellarinlohta joulupöytään. Niistä sitten lisää lähempänä aattoa.

1 kovaksi keitetty kanamuna
1 sipuli
2dl luomu ruokakermaa
½ kalaliemikuutio
1dl silputtua tilliä
½rkl sitruunamehutiivistettä
valkopippuria

Keitä kanamuna valmiiksi tai käytä aamiaiselta yli jäänyt kanamuna kastikkeeseen. Silppua sipuli hienoksi ja paista sitä voissa, kunnes sipuli on hiukan pehmentynyt. Tarkoituksena ei ole saada sipuliin väriä, joten varo liian kuumaa levyä. Lisää kerma ja puolikas kalaliemikuutio. Anna hautua n. 5 minuuttia, jonka jälkeen voit lisätä joukkoon silputun tillin, sitruunanmehun ja valkopippurin. Anna kastikkeen vielä kiehua kasaan ja lopuksi lisää silputtu keitetty kanamuna. Tarjoile paistetun kalan kanssa.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Vihreä-valkoinen kasvisgratiini


Koska lihaa syömätön Kanelibasilika oli tänään kavereidensa kanssa kaupungilla, päätti toinen juhlistaa sunnuntaita hyvän pihvin ja penkkiurheilun parissa. Toki pihville tarvittiin seuraa ja mieluiten vielä sellaista, josta riittäisi syötävää myös maanantai-illaksi. Kasvisgratiinit ovat todella hyviä. Aiemmin olemme tehneet fetaversion, jonka löydät täältä. Tänään kasvikset valittiin värin mukaan ja maustettiin Koskenlaskijajuustolla.

½ kukkakaali
½ kesäkurpitsa
300g parsakaalia
200g palsternakkaa
3 valkosipulinkynttä
n. 1rkl kuivattua basilikaa
n. 1rkl kuivattua oreganoa
½tl suolaa
rouhittua mustapippuria

Gratiini:
2dl ruokakermaa
1dl maitoa
1rkl vehnäjauhoja
½pkt Koskenlaskija voimakasta
koko nippu ruohosipulia

Leikkaa ja paloittele kasvikset ja laita ne vuokaan. Leikkaa sekaan valkosipulinkynnet ja mausta kasvikset basilikalla, oreganolla, suolalla ja pippurilla.

Tee gratiini. Lämmitä kattilassa kerma ja maito ja lisää seokseen Koskenlaskijajuusto paloiteltuna. Hämmentele, kunnes juusto on sulanut nesteeseen. Sekoita vehnäjauhot pienen vesitilkan joukkoon ja kaada kastikkeeseen. Lopuksi leikkaa ruohosipuli silpuksi ja lisää kastikkeeseen.

Kaada gratiinikastike kasvisten päälle ja paista 200 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Quesadillat


Näin pimeänä joulukuisena maanantaina on mukava piristää iltaa hieman chilisemmällä, mutta arkipäivään sopivan helpolla ruualla. Tänään päätimmekin tehdä pitkästä aikaa quesadilloja. Quesadilla on taitettu ja puolitettu tortilla, jonka sisään on laitettu erilaisia täytteitä ja erityisesti juustoa. Teimme yksinkertaisen kasvisversion, mutta vain mielikuvitus on rajana täytteiden keksimisessä.

Ainekset kahdelle:
3 isoa tortillaa
muutama tomaatti
puolikas kesäkurpitsa
1 punasipuli
tulista salsaa (tee itse tai käytä valmista)
guacamolea (tee itse tai käytä valmista)
pari dl juustoraastetta (cheddar, kermajuusto, emmental, homejuusto, mikä vain itselle maistuu)
1 prk ranskankermaa



Pilko kesäkurpitsa, sipuli ja tomaatit pieniksi kuutioiksi. Ota tortillalevy ja levitä sen toiselle puolelle salsaa, kasvissilppua ja juustoraastetta. Taita tortilla ja leikkaa se kahtia, jolloin saat kaksi kolmion muotoista palaa. Paista kolmioita voileipägrillissä tai paistinpannulla parin minuutin ajan kunnes juusto on sulanut ja pinta saanut väriä. Laita valmiit quesadillat lautaselle kannen alle odottamaan siksi aikaa kun jatkat loppujen paistamista. Tarjoile quesadillat guacamolen, salsan ja ranskankerman kanssa.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Kardemummainen puolukkarahka


Itsenäisyyspäivän viettomme jäi pitkälti noutoruuan varaan, mutta illalla piti silti valmistaa jotain perin suomalaista. Puolukat ovat todella hyviä ja yllättäen täysin hatusta vedetty kokeilu, joka yhdisti puolukat kardemummaan, toimi erittäin hyvin. Perinteisestä jälkiruuasta tuli hetkessä suorastaan juhlava.

Noutoruokaan turvauduimme, koska eilen perheessämme juhlittiin kuusikymppisiä erittäin iloisessa ja loppua kohden suorastaan riehakkaissa tunnelmissa. Juhliminen vaatii veronsa, niin mukavaa kuin se onkin.

250g rahkaa
1,5dl kevyt vispikermaa
5dl puolukoita
1dl sokeria
½-1tl jauhettua kardemummaa

Lämmitä ensin jäiset puolukat mikrossa, jotta ne on helpompi survoa siivilän läpi. Me pidämme siitä, että rahka on silkkisen pehmeää ja siksi halusimme jättää kuoret sivuun. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen maitorahka. Lisää joukkoon survottu puolukkasose sekä sokeri ja kardemumma.

torstai 3. joulukuuta 2009

Munakoiso-mozzarellavuoka

Munakoiso on meidän keittiössämme suosittu raaka-aine. Pari viikkoa sitten teimme munakoisosta kasvislasagnea. Aikaisemmin munakoiso on vieraillut mm. thaimaalaisissa curryissä, pastakastikkeissa ja eräs suosikkimme on grillattu munakoiso. Tänään teki mieli kokeilla pastanjauhajien blogista löydettyä munakoisopohjaista uuniruokaa, johon tulee lisäksi tomaattia, mozzarellaa ja paljon basilikaa. Tämä osoittautuikin vallan herkulliseksi.



Ainekset:
2 munakoisoa (yhteensä noin 750 g)
2 purkkia kokonaisia tomaatteja (yht. 800g)
200g mozzarella-juustoa
3 kynttä valkosipulia
2 munaa
1 dl pecorino romano -juustoraastetta
oliiviöljyä
runsaasti tuoretta basilikaa
suolaa, mustapippuria, oreganoa

Leikkaa munakoisot pitkittäin ohuiksi siivuiksi. Itketä munakoisosiivut, eli ripottele niiden päälle suolaa ja anna suolan imeä nestettä vaikkapa vartin ajan. Huuhdo suola pois ja kuivaa siivut talouspaperilla. Paista sitten siivuja pannulla kuumassa öljyssä molemmilta puolilta, kunnes siivut saavat kauniin värin. Munakoisot tuntuvat imevän öljyä niin paljon kuin niille antaa, joten kannattaa hieman rajoittaa öljyn määrää. Siirrä paistetut siivut talouspaperin päälle valumaan. Paistamiseen kannattaa varata aikaa, koska siivuja on paljon ja tavalliselle paistinpannulle mahtuu vain muutamia siivuja kerrallaan.

Seuraavaksi on vuorossa tomaattikastike. Silppua valkosipulit ja pyörittele niitä hetki kuumalla pannulla öljyssä. Lisää sitten purkkitomaatit ja riko niitä vähän. Kokonaisista purkkitomaateista tulee koostumukseltaan ja maultaankin parempi lopputulos kuin tomaattimurskasta. Mausta kastike suolalla, mustapippurilla ja oreganolla. Anna porista hieman kasaan kymmenisen minuuttia.

Leikkaa mozzarella ohuiksi siivuiksi. Vatkaa munat ja lisää niiden sekaan juustoraaste. Öljyä uunivuoka ja lado sen pohjalle ensin kerros munakoisosiivuja, sitten kerros tomaattikastiketta, sitten mozzarellasiivuja ja basilikaa, sitten taas munakoisosiivuja ja niin edelleen. Jätä päällimmäiseksi kerros munakoisoa. Kaada vuokaan vielä muna-juustoraaste-sekoitus ja laita sitten 175-200 -asteiseen uuniin noin tunniksi.


tiistai 1. joulukuuta 2009

Tulipalokeitto

Tätä ruokaa on tarjottu tupaantuliaisissa ja muissakin isommissa kekkereissä lihaversiona. Tällä kertaa muunsimme reseptin kasvisruokalijalle sopivaksi. Alunperin resepti on saatu 90-luvun lopulla taitavalta sukulaiskokkaajalta, Paulalta. Jos haluat tehdä tämän lihaisana vaihda kasvisliemi lihaliemeen ja lisää papujen tilalle paistettua naudan ulkofilettä suikaleina n. 300g verran. Chilin määrää voit säädellä oman maun mukaan, mutta vähintään tämän verran kannattaa hujauttaa joukkoon. Ihan näin arkenakin keitto maistuu todella hyvälle ja plussaa on se, että tämä valmistuu hetkessä.

Niin ja Kanelibasilikan lähipiirissä juhlitaan tänään pyöreitä vuosia, joten ONNEA Ruoholahteen!




1rkl voita paistamiseen
1l kasvislientä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
70g tomattipyrettä
n. 150g säilykepaprikaa (vajaa lasipurkillinen)
3rkl makeaa chilikastiketta
400g papuja
1 prk smetanaa
1dl ruokakermaa
pippuria
suolaa
silputtua basilikaa/tilliä

Leikkaa sipuli ja valkosipulinkynnet siivuiksi ja paista niitä voissa, kunnes ovat pehmenneet. Lisää joukkoon kasvisliemi,tomaattipyre, säilykepaprikat ja chilikastike. Jos käytät säilöttyjä papuja, kaada niistä ylimääräinen liemi pois. Lisää pavut keittoon ja anna kiuhua hiljalleen n. 5 minuuttia. Lisää smetana, kerma ja mausteet ja anna vielä kiehua hetki. Lopuksi silpua pinnalle basilikaa tai tilliä.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Tomaattikeitto


Voiko ruoka missä on smetanaa olla pahaa? Ei meistä. Tämän keiton ohje syntyi opiskeluaikana, kun raha oli tiukassa ja flunssa iski päälle. Keitto on nopea tehdä ja sopii niin arkeen kuin juhlapäivälliselle alkuruokana. Inkivääri tuo tähän mukavaa makua ja noh, niin kuin sanottua, smetana kruunaa ruuan. Tomaatti rakastaa makeutta rinnallaan ja siksi tässä käytetään nimenomaa thai sweetchilikastiketta. Käy muuten katsomassa Vietnamilaisten kevätkääryleittemme ohje, jossa sweetchilikastike näyttelee myös pääosaa. Mielestämme ehkä yksi parhaista ohjeistamme.

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2-3cm pätkä inkivääriä
2 prk tomaattimurskaa (800g)
2,5dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1tl kuivattua rosmariinia
2rkl thai sweetchilikastiketta
rouhittua mustapippuria
rouhittua merisuolaa
2 reilua rkl smetanaa
kourallinen tuoretta basilikaa
5 oksaa tuoretta oreganoa

Leikkaa sipulit kuutioiksi ja valkosipulit sekä kuorittu inkivääri siivuiksi. Kuullota sipuleita, valkosipulia ja inkivääriä runsaassa oliiviöljyssä. Lisää tomaattimurska, vesi ja kasvisliemikuutio. Anna kiehua hiljalleen n. 5-10 minuuttia. Mausta chilikastikkeella, rosmariinilla, suolalla ja pippurilla. Soseuta keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää smetana ja yrtit. Sekoita, anna vielä kiehahtaa ja nauti hyvän leivän kera.

Välimerenleipä


Viime aikoina olemme olleet varsin innokkaita leivän leipojia. Se on paitsi helppoa niin myös halpaa. Tämä leipä lähti syntymään ajatuksesta, että se sopisi yhteen valmistamamme tomaattikeiton kanssa. Siitä siis samat yrtit ja valkosipulin maku. Ja sopihan se.


3dl vettä
3tl kuivahiivaa
1tl suolaa
2rkl silputtua tuoretta oreganoa
2rkl silputtua tuoretta basilikaa
3 valkosipulinkynttä
7,5dl luomuvehnäjauhoja
2 rkl oliiviöljyä

Mittaa kulhoon reilusti käden lämpöinen vesi ja sekoita joukkoon suola sekä silputut yrtit. Puserra mukaan valkosipulinkynnet. Lisää kuivahiiva jauhojen joukkoon ja kaada jauhoja samalla sekoittaen taikinan joukkoon. Lopuksi vielä oliiviöljy ja viimeiset vaivaamiset. Anna taikinan seistä reilun tunnin ajan. Taikina jää hiukan löysähköksi, joten kaada siitä kaksi kasaa leivinpaperin päälle ja muotoile kasoista kaksi pyöreää leipää. Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Suklainen kermaliköörivaahto


Suklaata...mmm. Suklaajälkiruuat ovat vastustamattomia. Suklaamoussea olemme tehneet keväällä ja nyt piti keksiä jokin ihana suklaaherkku, johon saisimme käytettyä Mozart-likööriämme, joka on seissyt jääkaapissa kohta sallitut puoli vuotta avattuna. Tämä ohje on lähes suoraan poimittu Suklaakirja nimisen reseptikirjan sivuilta. Alkuperäisessä ohjeessa käytetään Baileys-likööriä. Tätä tehdessä tuli mieleen, että jälkiruokavaahto toimisi varmasti mainiosti myös kakun täytteenä. Pitääpä kokeilla joku kerta.

Olemme kuulleet, että muillekin käy samoin kuin meille, että Fazerin blocksuklaa häviää kuin itsestään kaapista. Varsinkin toinen Kanelibasilika on ymmärtänyt sen herkun päälle niin, että leivontaan tarkoitettu suklaa on usein syöty jo aikoja sitten pois kaapista kuljeksimasta. Miten ennen on pärjätty pelkän taloussuklaan kanssa? Ja hei, jos haluat tehdä lapsille sopivan version tästä herkusta, niin me kokeilisimme Frezzamoccaa tuon liköörin tilalla. Mutta jos vaan mahdollista niin kannattaa kokeilla liköörin kera, oli nimittäin tosi hyvää.

150g Fazerin Blocksuklaata
2dl kuohukermaa
1dl Mozart-suklaakermalikööriä
250g mascarpone tuorejuustoa

Sulata suklaa kuumavesihauteessa tai mikrossa ja anna suklaan jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita likööri sen joukkoon. Notkista mascarpone-juusto lusikalla pehmeäksi ja lisää se kermavaahdon joukkoon. Kääntele lopuksi sulatettu suklaa seoksen joukkoon. Pursota tai lusikoi tarjoiluastioihin ja koristele suklaarouheella. Tästä määrästä herkkua tulee ainakin viidelle.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Ricottalasagne munakoisosta


Aamu alkoi erittäin tuhdilla aamupalalla Siltasessa, joka sijaitsee Hämeentiellä ja omaa muuten todella aurinkoisen terassin kesäisin. Siltasen aamupala piti tehokkaasti nälän poissa iltaan asti. Bonuksena tyylikkäässä baarissa soitettiin leppoisaa musaa. Kummallakin Kanelibasilikalla oli ollut pikkujoulut perjantaina, joten lauantain voi kuvailla sujuneen leppoisissa merkeissä. Leppoisaan oleiluun sopii uuniruuat, sillä pääosin ne valmistuvat itsekseen uunissa. Vähän lisäsimme vaikeuskerrointa ja sävelsimme kaapista löytyneistä aineksista lasagnea, jossa on munakoisoa sekä perinteisen valkokastikkeen tilalla ricottajuustosoossia. Totuuden nimissä on sanottava, että lasagnen tekeminen käy jo vähän työstä. Mutta lopputulos on tosi herkullinen. Välimeren tyyliin illallinen syötiin vasta aika myöhään illalla.

lasagnelevyjä
juustoraastetta (meillä pecorino romano)
1 munakoiso

Tomaattikastike:
400g tomaattimurskaa
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
2tl balsamicoa
2tl sokeria
2rkl tomaattipyrettä
100g pakasteherneitä
tuoretta basilikaa reippaasti
tuoretta oreganoa
suolaa ja pippuria
chilijauhetta (tai paprikajauhetta)
vettä (meillä 1½dl)

Ricottasoossi:
250g ricottajuustoa
150 g sulanutta pakastepinaattia
1dl cashew-pähkinöitä
½ sitruunan mehu
2rkl oliiviöljyä
kourallinen tuoretta basilikaa
½tl suolaa
2 pientä valkosipulinkynttä
1dl maitoa

Itketä ensin munakoisot. Eli leikkaa munakoisot poikittaissuunnassa n. 1cm paksuisiksi viipaleiksi. Suolaa molemmin puolin ja anna itkettyä n. 15 minuuttia. Pyyhi ylimääräinen neste ja suola pois munakoison pinnalta. Huuhtele munakoisot vielä juoksevan veden alla.

Tee tomaattikastike. Paista viipaloituja valkosipulin kynsiä ja sipulia öljyssä. Lisää joukkoon balsamico sekä paseerattu tomaatti. Anna kiehua hetken, jonka jälkeen mausta kastike sokerilla, tomaattipyreellä, chilijauheella, suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi joukkoon pakasteherneet ja silputtu basilika. Lisää nestettä joukkoon, mikäli kastike jää liian tönäkäksi. Meillä laitettiin n. 1,5 dl verran vettä joukkoon. Kastikkeen tulee olla löysää.

Ricottasoossin ainekset sekoitetaan tasaiseksi tehosekoittimessa. Maidolla vielä notkistetaan kastike ja se muistuttaakin koostumukseltaan hiukan pinaattikeittoa. Lado uunivuokaan vuorotellen tomaattikastiketta, munakoisoviipaleita, ricottasoossia, lasagnelevyjä. Tässä järjestyksessä niin, että lopuksi päällimmäiseksi jää kastiketta. Lopuksi raasta pinnalle pecorino juustoa. Alla kuva uuniin menossa olevasta lasagnesta.



Laita herkku uuniin 200 asteeseen n. 45 minuutiksi. Jos pinta alkaa tummua liikaa, peitä se leivinpaperilla loppukypsennyksen ajaksi. Lasagne on melkeinpä parhaimmillaan seuraavana päivänä hiukan vetäytyneenä.

lauantai 14. marraskuuta 2009

Siianmätiä paahtoleivällä


Jos puhutaan yhteisistä lempiruuistamme listalle nousee thairuuan lisäksi ainakin mäti. Mäti on meillä luksusruokaa hintansa ja myös kolesterolipitoisuutensa vuoksi. Viime viikolla saimme kiertoteitse ostaa suhteellisen edullisesti tuoretta suomalaista siianmätiä, josta osan pakastimme joulupöytää varten. Mutta pakkohan mätiä oli päästä maistamaan jo ennen joulua, kun mätipaketit osuvat silmään joka kerta pakastinta avatessa. Meidän mätiimme ei oltu lisätty suolaa, joten laitoimme sitä mädin joukkoon. Blinien kanssa mäti on herkkua, mutta koska vielä ei ole blinien aika, söimme oranssin herkkumme perinteisesti paahdetun leivän, smetanan ja sipulisilpun kera.

Jostain syystä pimeän aikaan tällaiset viikonlopun herkkuhetket ovat erityisen tärkeitä. Se ei ole pelkästään kiinni hyvästä ruuasta ja viinistä vaan myös kattaus ja kynttilänvalo tekee kokonaistunnelman, josta saa taas virtaa mälsään arkiseen aherrukseen. Eikä listalta pidä unohtaa hyvää seuraa. Tänä viikonloppuna toinen meistä vietti aamuisen pakkashetken kahden pienen herrasmiehen ja kahden kauniin rouvan seurassa. Illallisen mätiherkut sen sijaan nautittiin ihan kahdestaan; siis parhaassa mahdollisessa seurassa!

200g siianmätiä (tai muikun/kirjolohen)
1prk smetanaa
hienonnettua punasipulia
paahtoleipää
(valko- tai mustapippuria)
(suolaa)

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Piparinen uunijäätelö


Isänpäivän jälkiruokana tarjottiin annosmaljoista uunijäätelöä. Jäätelön keksipohjaa voi vaihdella, mutta mielestämme nimenomaan piparit sopivat tähän älyttömän hyvin. Tämä herkku on nopea ja helppo valmistaa, sillä keksit kannattaa murustella valmiiksi ja myös marenkivaahdon voi tehdä vähän etukäteen.

erilaisia marjoja
Aino punaherukka-marenkijäätelöä
pipareita

2 valkuaista
0,75dl sokeria

Murentele käsin piparit pienemmiksi paloiksi vuokien pohjalle. Laita piparimurskaa reilusti niin, ettei pohja näy. Vatkaa sokeri ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahdon tulee olla niin kovaa, ettei se irtoa astiasta vaikka sen kääntäisi väärinpäin.

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Laita annosvuokiin piparimurskan päälle pari ruokalusikallista erilaisia marjoja. Meillä käytettiin mustikkaa, mansikkaaa ja vadelmaa. Sitten kauhotaan jäätelöä päälle ja lopuksi annosvuuat peitetään valkuaisvaahdolla. Katso, että kanteen ei jää yhtään reikää, sillä marenkihuntu suojaa jäätelöä sulamiselta uunissa. Laita annosvuuat uunin ylätasolle ja anna marengin saada väriä. Tämä kestää vajaa 5 minuuttia. Tarjoile samantien ja nauti kylmän sekä kuuman kohtaamisesta.

Gratinoidut valkosipuliset uuniperunat

Isänpäivän menuuseen kuului alkuruokana täytetyt avokadot. Pääruokana oli pestossa marinoituja kalkkunan rintafileitä ja gratinoituja uuniperunoita. Pääruoka oli sikäli mainio tarjottava, että sen pystyi valmistelemaan etukäteen eikä emännän tarvinnut kyykkiä keittiön puolella. Kalkkuna ja uuniperunat olivat kumpikin 15 minuuttia uunissa ennen tarjoilua ja sitten ne olivatkin valmiita nautittavaksi. Toki näiden perunoiden valmistelu päivällä vei hiukan aikaa.




Rosamunda-perunoita
voita
maitoa
2 valkosipulinkynttä
ruohosipulia
suolaa
parmesanjuustoa

Kypsennä kokonaisia uuniperunoita 200 asteisessa uunissa n. 1 tunnin ajan. Ota perunat uunissa ja leikkaa niiden lakki auki vaakasuorasti. Kaavi lusikalla kypsä sisus irti kuorista. Tee tämä varoen, jotta kuoret pysyvät koossa. Laita sisukset kulhoon, jossa soeseutat ne ja teet niistä perinteisen perunamuussin. Eli joukkoon lisätään voita, maitoa ja suolaa. Lopuksi soseeseen lisätään puristetut valkosipulit sekä ruohosipulisilppu.

Laita sose varoen takaisin kuoriin ja raasta päälle vielä parmesania. Tähän asti voit tehdä ruuan jo hyvissä ajoin ennen vieraiden tuloa. Lämmitä vielä 200 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes perunat ovat lämmenneet sekä saaneet väriä ja juusto on sulanut.

lauantai 7. marraskuuta 2009

Cashew-pähkinäpestossa marinoidut kalkkunanfileet

Huomenna on isänpäivä ja meillä sitä juhlitaan niin, että miespuolinen Kanelibasilika suuntaa omien vanhempiensa luokse Espooseen ja naispuolinen Kanelibasilika on kutsunut ruokavieraiksi siskonsa sekä isänsä ja isänisän. Erityisen mukavaa on nähdä 91-vuotiasta vaaria, joka yllättää joka kerta paitsi viiltävällä älyllään niin myös charmantilla olemuksellaan. Jospa olisi edes hiukan geenejä siirtynyt jälkipolvillekin!

Isänpäivän pääruokaa varten tein cashew-pähkinäpeston jo valmiiksi, sillä tarkoituksena on marinoida siinä kalkkunanrintafileitä yön yli. Aiemmin olemme tehneet "normi"pestoa, jonka ohjeen löydät täältä. Tämä pesto tehtiin tahallaan löysäksi, koska se tulee marinointitarpeisiin. Jos haluat tehdä kiinteempää pestoa vähennä öljyn määrää ainakin puolella.

5dl basilikan lehtiä
1dl cashew-pähkinöitä
1½dl raastettua pecorino romano –juustoa
1 isohko valkosipulinkynsi
1dl hyvää oliiviöljyä

Laita basilika, cashew-pähkinät ja juustoraaste tehosekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi massaksi. Lisää valkosipulinkynsi. Lopuksi lisää öljyä osissa ja sekoita tehosekoittimella tasaiseksi massaksi. Meillä pesto käytettiin marinoimaan kalkkunaa. Pyörittele siis kalkkunanfiletä pestossa ja laita yöksi jääkaappiin maustumaan. Paista fileet uunissa 200 asteessa n. 15 minuutia.


sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Malai kofta


Intialainen keittiö tarjoaa paljon vaihtoehtoja kasvissyöjille. Malai kofta on intialainen versio kasvispihveistä. Perunan ja paneer-juuston lisäksi pyöryköihin voi lisätä muitakin kasviksia, esim. herneitä, papuja ja porkkanaa. Pyörykät tarjoillaan mausteisen pähkinä-kerma-kastikkeen kanssa.

Kofta-ainekset (8-10 pyörykkää)
2 perunaa
pala sipulia
kourallinen herneitä
100 g paneer-juustoa (kotijuusto käy)
2 rkl cashew-pähkinöitä
2 rkl rusinoita
3 tl kermaa
maissijauhoja
1 tl kuminaa jauhettuna
suolaa
runsaasti öljyä uppopaistamiseen

Keitä herneet pehmeiksi. Kuivatut herneet pitää ensin liottaa yön yli. Kuori ja pilko perunat. Keitä ne pehmeiksi ja muussaa haarukalla herneiden kanssa. Pilko paneer-juusto pieniksi muruiksi ja sekoita mukaan muussiin. Lisää suolaa maun mukaan.

Muotoile muussista käsin pyöryköitä. Tällä ohjeella tulee noin 8-10 vähän golf-palloa isompaa pyörykkää. Pyöryköiden tulisi pysyä hyvin kasassa. Jos ne jäävät kovin löysäksi, kannattaa käyttää enemmän perunaa.

Murskaa 2 rkl cashew-pähkinöitä rusinoiden kanssa blenderissä tai vastaavassa sekoittimessa. Tarkoitus on saada pientä murskaa. Lisää 3 tl kermaa ja jauhettu kumina. Tee jokaiseen pyörykkään kolo ja laita siihen lusikallinen pähkinä-rusinasekoitusta. Sulje sitten kolot hyvin ja levitä pyöryköiden pintaan maissijauhoja.

Uppopaista pyörykät öljyssä. Paista kunnes pinta saa vaalean kullanruskean värin. Nosta valmiit pyörykät reikäkauhalla talouspaperille valumaan ylimääräiset öljyt pois. Paistamisessa on tärkeää lämmittää öljy riittävän kuumaksi ennen kuin pyörykät lasketaan öljyyn. Sopiva lämpötila lienee noin 180 astetta. Jos öljy on liian viileää, pyörykät imaisevat öljyä itseensä eivätkä saa haluttua väriä ja pintaa.

Kastikkeen ainekset (kahdelle hengelle)
2 pientä sipulia
2 rkl cashew-pähkinöitä
1½ dl kermaa
½ dl täysmaitoa
1 dl vettä
pari rkl paseerattua tomaattia
pari kynttä valkosipulia
pieni pala inkivääriä
1½ tl korianteria jauhettuna
½ tl chilijauhetta
1 tl ruokosokeria
½ tl garam masalaa
suolaa
öljyä paistamiseen

Murskaa valkosipuli ja inkivääri seokseksi (suhde 1:1) blenderillä tai käsin. Aja cashew-pähkinät jauhoksi. Myös sipulit voi ajaa hienoksi soseeksi blenderin avulla.

Paista sipulimurskaa öljyssä. Sekoita joukkoon pähkinäjauhe sekä mausteet: valkosipuli-inkivääriseos, korianterijauhe, chilijauhe, ruokosokeri, garam masala ja suolaa maun mukaan. Lisää noin desi vettä ja puolisen desiä täysmaitoa. Sekoita mukaan myös vähän paseerattua tomaattia. Kiehauta ja anna hautua kannen alla jonkin aikaa.

Maista ja lisää mausteita maun mukaan. Kun maku on kohdillaan ja koostumus pehmeä, lisää vielä puolitoista desiä kermaa, sekoita ja kuumenna. Voit myös pyöritellä pyörykät kastikkeen joukkoon.

Tarjoile korianterilla koristellun basmati-riisin ja/tai naan-leivän kanssa. Lisukkeeksi sopii myös tomaattiraita ja juomaksi mangolassi.

Tomaattiraita

Intialaisten mausteisten ruokien lisukkeena toimii hyvin raita-jugurttikastike. Aiemmin kokeilimme kurkkuraitaa ja tällä kertaa oli aika kokeilla tomaattiversiota. Raitan ohje löytyi Garam Masala -blogista.

Ainekset
1 pieni tomaatti
pala punasipulia
1 dl paksua jugurttia
kokonaista jeeraa (juustokuminaa)
(meri)suolaa
punaista chilijauhetta

Jos käytät paksua jugurttia, sekoita joukkoon tilkka vettä, jotta jugurtista tulee sopivan juoksevaa. Huomaa, että tomaatista tulee myös lisää nestettä. Silppua sipuli ja tomaatti pieniksi kuutioiksi ja sekoita jugurtin joukkoon.

Paahda jeeransiemeniä hetken aikaa pannulla ja siirrä ne sitten mortteliin. Lisää vähän suolaa ja chilijauhetta, ja jauha maustesekoitus. Sopivien suhteiden etsimisessä oma makuaisti on paras ohje, koska mausteiden voimakkuus vaihtelee. Jeeran huumaava tuoksu yhdistyy mainosti chilin tulisuuden ja suolan kanssa. Lisää mausteseosta jugurtin joukkoon oman maun mukaan.

Paneer-kotijuusto

Kuukausi sitten kokeilimme tehdä intialaista shahi paneeria. Siihen käytetään paneer-juustoa, kuten moneen muuhunkin intialaiseen ruokaan. Jos ja kun juustoa ei tahdo löytyä lähimmistä kaupoista, voi sitä tehdä helposti ja nopeasti kotikonsteinkin.

Ainekset (näillä määrillä syntyy n. 200 g juustoa)
1 litra täysmaitoa
n. 4 tl sitruunamehua

Kiehauta maito kattilassa ja anna kiehua hiljalleen samalla koko ajan sekoittaen. Lisää sitruunamehua teelusikallinen kerrallaan ja jatka sekoittamista. Maito alkaa nopeasti juoksettua, kun sitruunamehua on lisätty tarpeeksi. Riippuu sitruunamehusta kuinka paljon sitä tarvitaan.


Kun maito on kokonaan juoksettunut, eli raejuustomainen massa ja nestemäinen hera ovat selvästi erottuneet, kaada seos juustoharsolla peitettyyn lävikköön. Jos harsoa ei ole, voit myös käyttää pienireikäistä siivilää, kuten me teimme. Harson avulla on tosin helpompi tehdä juustosta kiinteämpää.


Painele juustomassaa lusikalla tai vastaavalla, jotta nestettä puristuu pois. Anna juuston valua tunnin tai pari painon alla. Mitä pidempään valutat, sitä kiinteämpää juustoa saat tulokseksi. Juuston käyttötarkoituksesta riippuu miten kiinteää sen olisi syytä olla. Meillä paneeria käytettiin tällä kertaa malai kofta -pyöryköiden tekemiseen.


perjantai 30. lokakuuta 2009

Hedelmäsalaatti

Nyt se pimeys ja ankeus on täällä. Näin pyhäinmiestenpäivän aattona voi todeta kaamosajan alkaneen. Joka vuosi samoihin aikoihin tulee ajateltua, että mikä ihme saa pienen ihmisen viettämään monta kuukautta tällaisissa oloissa. Mutta näin se vuoden kierto menee ja pimeän ajan voi tehdä siedettäväksi polttamalla kynttilöitä ja antamalla itselle mahdollisuuden laiskotteluun. Vitamiinivajetta kannattaa paikata tällä ihanan aurinkoisella jälkiruualla, eli tuoreista hedelmistä tehdyllä salaatilla. Meillä tätä syötiin bruchettojen jälkeen ihanan semifreddon kera. Tomaattibruchetat olivat muuten ensimmäinen ruokaohjeemme. Meidän hedelmäsalaattiin tuli näitä aineksia:

1 banaani
1 suomalainen omena
tuore, kypsä mango
2 passionhedelmää
1 keltainen kiiwi
½ päärynä
1 satsuma
kourallinen vihreitä viinirypäleitä
½prk tölkki ananasta, jos mahdollista niin mieluiten tietysti tuoretta
kourallinen säilöttyjä rambutaneja
tuoretta minttua revittynä
appelsiinimehua

Kuori ja leikkaa banaani, päärynä, omena ja satsuma pieniksi paloiksi. Käytä ainoastaan tuoretta mangoa, sillä raaka mango on yksinkertaisesti pahaa. Mangon pitää tuntua selvästi pehmeältä. Meidän kaupassamme myytiin raakoja irtomangoja sekä valmiiksi pakattuja esikypsytettyjä mangoja vierekkäin. Esikypsytetyt olivat vähän hintavampia, mutta kypsiä. Leikaa viinirypäleet puoliksi ja poista siemenet. Halkaise passionhedelmä ja kuori lusikan avulla siemenet salaatin joukkoon. Passionhedelmä on kypsä, kun se on mahdollisimman kurttuinen ja kärsineen näköinen. Lisää salaattiin ananaspalat ja rambutaanit pieniksi paloiksi leikattuina. Lopuksi kostuta tilkalla appelsiinimehua ja mausta revityllä mintulla. Voit myös käyttää kuivattua minttua.

Ja alla kuva semifreddon kanssa. Semifreddon kanssa sopiikin jokin kirpakampi kumppani, sillä jäädyke on itsessään aika makea.

torstai 29. lokakuuta 2009

Semifreddo


Tämä semifreddo-ohje on Jamie Oliverilta hiukan muunneltu. Semifreddo on jäädykkeen tyyppinen jälkiruoka, joka sopii mainiosti hedelmäsalaatin kanssa viikonlopun jälkiruuaksi. Semifreddo on italiaa ja tarkoittaa puoliksi kylmää. Se on tavallaan jäädytettyä moussea ja on todella samettisen pehmeää jälkiruokaa. Semifreddon voi tehdä meidän tapaamme jo etukäteen valmiiksi pakkaseen ja ottaa sen sitten sieltä hiukan sulamaan ennen tarjoilua. Meillä semifreddo tehtiin pieniin annosvuokiin, jotka kumotaan hiukan sulaneina lautaselle ja tarjotaan viikonloppuna värikkään ja maukkaan hedelmäsalaatin parina. Saatte kuvan jäädytetyistä annoksista viikonloppuna hedelmäsalaatin ohjeen mukana.

Kuvassa semifreddo-annokset ovat juuri menossa pakastimeen. Tästä määrästä tuli siis neljään pieneen annosvuokaan materiaalia.

½ vaniljatanko
1,5dl sokeria
2 luomu munaa
2 dl kuohukermaa
hippunen suolaa

Halkaise vaniljatanko ja rapsuta vaniljan siemenet irti terävän puukon kärjellä. Tässä ei kannata piheillä, sillä vaikka vaniljatankojen hinta onkin aikamoinen, niin vaniljasokeri ei tässä kohtaa korvaa aitoa vaniljaa. Silloin kun vanilja toimii päämausteena, on syytä pitäytyä aidossa. Vatkaa vaniljansiemenet, puolet sokerista ja keltuaiset vaahdoksi. Vatkaa myös valkuaiset ja hippunen suolaa erillisessä astiassa kovaksi vaahdoksi. Vaahto on valmis, kun se on niin tiivistä, ettei se valu vaikka kaataisit astian ylösalaisin. Sitten kolmas erillinen kulho (kyllä, tästä hommasta tulee tiskattavaa..), jossa vaahdotetaan kerma vaahdoksi yhdessä lopun sokerin (eli 0,75dl) kanssa.

Yhdistä kermavaahto sekä munankeltuaisvaahto ja sekoita. Lopuksi lisätään vielä valkuaisvaahto seokseen varovasti käännellen. Laita seos pieniin annosvuokiin, jotka peität kelmulla. Kelmulla peittäminen on tärkeää, jottei semifreddo vedä itseensä muita pakastimen tuoksuja. Laita annosvuoat pakastimeen, mieluiten yön yli. Ota sulamaan vähän ennen tarjoilua ja kumoa ne lautaselle. Tarjoa hedelmäsalaatin tai marjojen kanssa.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Hampurilaiset

Lounashetkeen pikkupoikien kanssa kuului hampurilaisbaarin avaaminen. Jokainen sai itse koota haluamansa hampurilaisen. Jauhelihapihvit oli tehty etukäteen. Kasvissyöjä sai jauhelihapihvin tilalle paistetun halloumiviipaleen. Alla jauhelihapihvien ohje sekä täytteet lueteltuna. Jauheliha on muuten Reinin lihan tiskistä Hakaniemen hallista ja täytynee sanoa, että aivan eri luokan tavaraa kuin kaupan ilmatiiviit pakkausjauhelihat. Täyden vatsan kanssa olikin sitten kiva sännätä Kaupunginteatteriin katsomaan Risto Räppääjä-näytelmää. Kuvassa etualalla kasvisversio ja takana jauhelipihvitäytteellä.



jauhelihapihvit (4-5kpl):

200g paistijauhelihaa
1 pieni luomu kanamuna
½ pussi valmista sipulikeittoainesta
2rkl kuohukermaa

Sekoita ainekset keskenään ja anna makujen tasautua hetki jääkaapissa. Muotoile murekkeesta ohuita pieniä pihvejä ja paista uunissa, 200 asteessa vajaa 10 minuuttia. Meillä pihvit menivät odottelemaan yön yli jääkaappiin. Lämmitä juuri ennen tarjoilua.

Hampurilaistäytteet:
jauhelihapihvejä/halloumijuustoa
cheddar-juustoa
rapeaa salaattia
tomaattia
kurkkua
punasipulia
kurkkusalaattia
valmista hampurilaiskastiketta
ketsuppia
sinappia

Leikkaa täytteet omille lautasilleen ja asettele ne "hampurilaisbaarin" pöydälle. Lämmitä hampurilaissämpylät esimerkiksi voileipägrillissä. Samalla laitteella voit lämmittää myös jauhelihapihvit sekä halloumiviipaleet. Jokainen voi sitten koota itse mieleiset täytteensä. Hampurilaiset juodaan limpparin kanssa!

Ja tämä jäi sitten jäljelle, kun pojat pääsivät hampurilaisten kimppuun..

lauantai 24. lokakuuta 2009

Köyhät ritarit


Kanelibasilikan kotona vietetään lapsijohtoista viikonloppua. Saimme yökylävieraiksi kaksi pientä miehenalkua, jotka ovat toisen Kanelibasilikan kummipoikia. Pojat ovat tottuneet erilaisiin makuihin jo kotonaan, joten sinänsä ei ollut stressiä keksiä lapsensuuhun sopivia ruokia. Kriteerinä oli tällä kertaa se, että ruuanlaittoon ei saisi kulua kauheasti aikaa ja toisaalta ruuanvalmistus voisi olla yhteistä puuhastelua kouluikäisten kanssa.

Lauantai-iltana on lupa herkutella ja siksi kaivoimme omista lapsuudenmuistoistamme köyhien ritareiden reseptin esiin. Parasta tulee, kun käyttää pullapitkon viipaleita, mutta myös vanha kunnon ranskanleipä käy. Tosin myydäänkö enää missään tuota pullaleipien kuningasta? Meillä syötiin köyhät ritarit kermavaahdon ja mansikkahillon kera. Namsk.

pullaviipaleita
3dl luomu maitoa
1 luomu muna
1rkl vehnäjauhoja
0,5tl suolaa
1tl kanelia
1tl vaniljasokeria

Vatkaa maidon sekaan muna, vehnäjauhot, suola ja muut mausteet. Dippaa pullaviipaleet molemmin puolin seokseen ja paista voissa kuumalla pannulla, kunnes pinta on mukavan ruskea. Tarjoa hillon ja kermavaahdon kanssa.

Phad Thai


Phad Thaita voi hyvin kutsua Thaimaan kansallisruuaksi. Kaikille Thaimaan kävijöille se on varmasti tuttu lukemattomista katukeittiöistä, joissa se valmistetaan ruokailijoiden silmien alla muutamassa minuutissa. Herkullista nuudeliruokaa syödessään voi seurata kadun vilinää ja liikennekaaosta. Syötyään voi jatkaa seuraavalle kojulle etsimään mainioita banaanitäytteisiä lettuja.

Phad Thai syntyy kätevästi myös omassa keittiössä wokkipannun kanssa. Aineksista vain muutama on sellaisia, joita voi joutua hieman etsimään, kuten tamarinditahna. Teimme ruuan katukeittiötyyliin käyttäen mm. kuivattuja katkarapuja, mutta toki pakastetutkin käyvät. Tätä syödessään voi melkein aistia yöllisen katukeittiön tunnelman ja kuulla tuktukin tööttäyksen.

Ainekset:
200 g leveää riisinuudelia
200 g kiinteää tofua
kourallinen kuivattuja katkarapuja
kevätsipulia tai pätkä purjoa
½ sipuli
3 kynttä valkosipulia
kourallinen pavunituja
kourallinen maapähkinöitä
2 munaa
2 rkl tamarinditahnaa
1-2 rkl kalakastiketta
1 rkl ruokosokeria
½ tl chilijauhetta
mustapippuria
tuoretta korianteria
kasviöljyä

Valmistamiseen sopii parhaiten wokkipannu, mutta eiköhän isompi kasarikin kelpaa. Murskaa maapähkinät, paahda ne pannulla ja siirrä odottamaan. Pilko tofu pieniksi kuutioiksi ja paista pannulla öljyssä kuivattujen katkarapujen kanssa kunnes kuutiot saavat kauniin värin pintaansa. Siirrä valmiit tofut ja ravut odottelemaan.

Laita nuudelit lämpimään veteen likoamaan. Niitä pitää liottaa noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat pehmeitä mutta eivät täysin veteliä. Pilko sillä välin sipuli pieneksi ja murskaa valkosipulinkynnet. Paista niitä tovi pannulla. Kun nuudelit ovat pehmeitä, valuta ne ja lisää ne pannulle. Pyörittele ja nostele nuudeleita ja lisää samalla vähitellen tamarinditahna, sokeri, kalakastike, chilijauhe ja vähän pippuria. Pidä lämpö melko korkeana.

Jos nuudelit ovat liian kovia, voit lisätä pannulle pienen määrän vettä. Lisää vettä vain vähän kerrallaan ja tarkasta nuudelien kypsyys kun vesi on hävinnyt.

Lisää sekaan tofut ja katkaravut. Siirrä nuudeleita vähän sivulle ja riko pannuun pari munaa. Anna munien kypsyä hetken aikaa ja sekoita ne sitten nuudelien kanssa. Lisää pilkotut kevätsipulit tai purjot sekä idut vähän ennen tarjoilua. Sekoita.

Tarjoile limen viipaleiden, korianterin lehtien, pähkinämurskan ja kevätsipuli- tai purjosilpun kanssa.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Punajuuririsotto


Punajuuri on herkullinen ja liian vähän huomiota saanut juures. Siitä tehty ruoka on mielestämme aina kaunista ihanan punaisen värin vuoksi. Toki pienenä vinkkinä, kun käsittelet punajuurta suosittelemme muovihanskan käyttämistä. Muussa tapauksessa käsi saattaa olla punainen vielä seuraavana päivänäkin. Hätätapauksessa tavallinen hedelmäpussikin auttaa suojaamaan kättä. Myös leikkuulauta kannattaa vuorata esimerkiksi leivinpaperilla. Meillä on ollut tarkoituksena tehdä punajuuresta risottoa jo pidemmän aikaan. Netin ruokablogeissa on pyörinyt punajuuririsoton resepti, joka on alkujaan Koti ja keittiö lehden numerossa 12/2005 julkaistu. Mekin muokkasimme siitä oman versiomme. Tästä tulee koko kylälle risottoa, eli puolet ohjeesta riittää kahdelle pääruuaksi. Tämä on myös oivallinen lisuke vaalean kalan tai kanan kanssa. Me jaoimme risoton siten, että osaan tuli vuohenjuustoa ja osa oli ilman.

2rkl oliiviöljyä
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
5dl risottoriisiä
2 punajuurta
1,5dl valkoviiniä
1dl ruokakermaa
8dl kasvislientä
½ dl raastettua pecorinojuustoa
2rkl voita
n. 1tl suolaa
tuoretta basilikaa
mustapippuria
(kuivattua lipstikkaa/timjamia)
(pehmeää vuohenjuustoa/sinihomejuustoa)

Kuori punajuuret ja vedä ne tehosekoittimella raaseeksi tai raasta käsin. Silppua sipuli ja valkosipulit ja paista ne öljyssä pehmeiksi. Lisää riisi ja kuumenna seosta, kunnes riisi on läpikuultavaa. Lisää joukkoon raastettu punajuuri sekä valkoviini. Anna seoksen kiehua pinellä lämmöllä. Lisäile joukkoon kasvislientä erissä. Anna riisin kypsyä rauhassa n. 20 minuuttia. Kun kasvisliemi on käytetty, lisää joukkoon kerma, raastettu pecorino sekä voi. Anna vielä vetäytyä pienellä lämmöllä hetki. Tässä kohtaa voit lisätä joukkoon myös vuohenjuuston/sinihomejuuston (muutama ruokalusikallinen tai maun mukaan) sekä silputun basilikan. Maista ja mausta maun mukaan muilla yrteillä ja pippurilla sekä suolalla.

Arvio ravintola Demosta


Hääpäivän kunniaksi olimme varanneet pöydän Uudenmaankadulla sijaitsevasta pienestä ravintola Demosta. Ravintola on rankattu arvostetun viisi tähteä-nettisivuston mukaan koko Suomen toiseksi parhaaksi ravintolaksi. Ravintola on myös saavuttanut vuodesta 2007 lähtien joka vuosi yhden Michelin tähden. Ravintola Demo on vielä ns. oman rahan ruokapaikka, tosin sellainen, jossa ei ainakaan meidän taloutemme pysty vierailemaan kuin erittäin tärkeinä juhlapäivinä.

Ravintola tarjoaa viikonloppuisin  Päivän Yllätysmenun, joka sisältää neljä ruokalajia ja on hinnaltaan 58 euroa. Lisäksi paikan yksi suurimmista valteista on asiantunteva sommelier, joka on valinnut jokaiselle ruokalajille oman viinin. Jos paikkaan menee syömään, kannattaa ehdottomasti satsata myös viineihin, sillä viinivalinnat menivät todellakin nappiin tarjotun ruokalajin kanssa. Lisäksi vastaan tuli ainakin meille täysin uusi makuelämys, kun sommelier toi juustojen kera tarjolle ranskalaisen konjakin ja rypälemehun yhdistelmän. Erikoinen makuyhdistelmä, mutta toimi todella hyvin varsin pehmeän makuisten juustojen kera. Ja oma hupinsa on seurata tämän sommelierin toimia, kun hän avaa pulloja, nuuhkii ja maistelee niitä ennen tarjolle tuomista. Tämä on todellista palvelua, sillä vastuuta viinin laadusta ei jätetä asiakkaalle.

Sitten ruuasta. Paikka on erikoistunut edullisten, vähemmänarvostettujen raaka-aineiden ja sesongin herkkujen käyttöön. Annosten ulkomuoto ja laatu on tietysti huippuluokkaa. Hiukan pelkäsimme sitä, että lähteekö kahdella raavaalla nuorella ihmisellä nälkä näiden taideteosten kanssa, mutta luulo oli turha. Vaikka annokset ovat pieniä, niin niiden maku on niin kerta kaikkisen täyteläinen, että tuskin isompia määriä olisi edes pystynyt syömään. Ja neljä ruokalajia, plus aivan älyttömän hyvät itsetehdyt leivät, pitivät huolta siitä, että masu sai tarvitsevansa täytteen. Ensin saimme kermaisan täyteläisen kurpitsavaahdon. Alkuruokana tarjottiin paahdettua siikaa, kukkakaalipyrettä ja erilaisia äyriäisiä maustetun majoneesin kera. Kastikkeena oli jonkinlainen vaahtomainen kermapohjainen todella maukas kalakastike. Tässä vaiheessa ymmärsimme jo sen, miksi ruuasta kannattaa välillä maksaa vähän ekstraa. Eipä ole aiemmin syöty noin maukasta siikaa. Ja viini tietysti kruunasi kaiken. Tarjolla oli saksalaista erittäin hedelmäistä rieslingiä.

Pääruokana saimme erilaiset annokset, sillä olimme ilmoittaneet jo aikaisemmin sen, että toinen meistä ei syö lihaa. Kasvisversiossa oli tarjolla tryffelirisottoa, marinoituja punajuurilastuja sekä sieniä. Taas erinomaista ja varsinkin tryffelirisotto oli todella maukas. Saimme kyllä kovan haasteen itsellemme, sillä rakastamme risottoja, mutta tuon tason risotosta olemme vielä kaukana. Lihaversiossa oli tarjolla porsaan sisäfilettä, villisikaa, kurpitsapyrettä ja friteerattu perunamuussi pallukka. Lisäkkeenä oli vielä sieniä sekä mm. todella kauniita ruusukaalin lehtiä. Tässä joutui kirjoittaja murtamaan parikin ennakkoluuloaan, sillä olen pitkään vältellyt porsaanlihan syöntiä, koska en pidä porsaan mausta. En voi siis enää sanoa, että en pidä porsaanlihasta. Pidän porsaasta, jos sen ovat valmistaneet huippukokit. ;) Toisekseen liharuuan kumppaniksi tuli pyynnöstäni valkoviiniä. Sommelier toi lasin tuhdimpaa valkoviiniä, joka osoittautui chardonnayksi, mikä ei kuulu kummankaan meidän suosikki rypälelajikkeisiin. Jälleen kerran piti niellä ennakkoluulot, sillä viini oli aivan täysi kymppi voimakkaan liharuuan parina.

Välissä tarjottiin neljää erilaista juustoa ja jälkiruokana saimme kauniin valikoiman erilaisia makuja. Tarjolla oli omenamuffinssi, itsetehtyä vaniljajäätelöä, maitosuklaamoussea sekä ilmava omenavaahto. Kaikki olivat erittäin maistuvia ja varsinkin omenavaahto jäi mieleen sen kirpakkuuden ja mausteisuuden takia. Jälkiruuan kanssa tarjottiin italialaista jälkiruokaviiniä, jossa oli muutamaakin eri rypälelajiketta, jotka eivät olleet meille tuttuja. Tässä vaiheessa mieli oli todella korkealla ja pääkin hiukan humaltunut hyvien viinien (ja seuran) johdosta. Todella hyvä kokemus sellaisille ihmisille, jotka arvostavat hyvää ruokaa ja itsensä hemmottelua. Aina ei ole tarvista satsata pysyvään materiaan. Välillä kannattaa ylläpitää näiden huippuosaajien tarjoamia palveluita. Nam, nam.

perjantai 16. lokakuuta 2009

Mozzarellasalaatti


Monesti puhutaan siitä, että syksyn tullen ihmiset kaipaavat raskaampaa ruokaa. Tällä viikolla meillä on ollut toisenlaiset tuntemukset. Tai noh, totuuden nimissä.. naispuoleisella Kanelibasikalla on ollut vihreän kaipuuta. Jostain syystä kaikki vihreä on himottanut ihan hurjasti. Näistä vihreän himoista syntyi tämän iltainen mozzarellasalaatti. Puhvelinmaitomozzarella ja puoliksi aurinkokuivatut tomaatit ovat Hakaniemen hallin Lentävästä Lehmästä, joka on, jos ei paras juustokauppa Helsingissä, niin ainakin parhaimmasta päästä. Salaatti toimii muuten mainiosti focaccia-leivän kanssa, tosin me tyydyimme tänään ihan vaan pakaste patonkiin.

Huomenna vietämme hääpäivää testaamalla ravintola Demon. Mielenkiintoista nähdä, mitä hyvää fine dining-hinnoilla kenties saa ja onko se sen väärti. Kerromme kokemuksestamme myöhemmin.

frisee-salaattia
villi rucolaa
puolittain aurinkokuivattuja tomaatteja
kurkkua
punasipulia
puhvelinmaitomozzarellaa
pinjansiemeniä
tuoretta basilikaa
mustapippuria

tomaattien säilytysöljyä
balsamicoa

Paahda pinjansiemenet pannulla. Kannattaa olla tarkkana, sillä siemenet paahtuvat hyvin nopeasti mustiksi. Revi salaatit laakean astian pohjalle. Lisää tomaatit ja leikattu kurkku sekä punasipulit. Leikkaa mozzarella siivuiksi ja lisää salaattipedille. Kauho pinjansiemenet joukkoon. Lopuksi levittele revityt basilikanlehdet kaiken kruunuksi ja rouhi salaatin pinnalle mustapippuria. Salaattikastikkeeksi riittää tomaattien säilytysöljy ja hyvä balsamico.

torstai 15. lokakuuta 2009

Täytetyt avokadot


Yksi yhteinen suosikkimme on hyvää rasvaa sisältävä avokado. Madeiralla avokadoa kasvatettiin vuorenrinteillä ja sitä tarjottiin usein alkupalana ravuilla täytettynä. Aiemmin olemme täyttäneet avokadon katkarapujen ja valmiin thousand island-kastikkeen seoksella. Tällä kertaa halusimme hakea uutta makua matkimalla madeiralaisten tapaa täyttää avokado kermaisella ja hiukan tulisella täytteellä. Paikalliset käyttivät majoneesia, mutta se tuntui ajatuksena liian raskaalta ja siksi päädyimme ranskankermaan.

Torstai on toivoa täynnä. Ja ainakin alkava viikonloppu siintää jo ajatuksissa. Pienimuotoisen viikkosiivouksen ja saunan täyttämään torstai-iltaan sopi tämä pieni makumaistiainen reissultamme. Tärkeää tässä on valita todellakin varmasti kypsät avokadot. Kypsän avokadon tunnistaa siitä, että se antaa myöten puristettaessa. Kovalla avokadolla ei tee yhtään mitään. Tämä ohje on kahteen puolikkaaseen avokadoon; eli kahdelle hengelle.

1 kypsä avokado
kourallinen isoja katkaravunpyrstöjä
n. 5 kpl kirsikkatomaatteja
1-2 rkl hienoksi silputtua sipulia
2 reilua rkl ranskankermaa
hitusen suolaa
hitusen sokeria
muutamia tippoja tulista chilikastiketta (maun ja voimakkuuden mukaan)
muutama tippa sitruunanmehua
tilliä koristeeksi

Silppua sipuli hienoksi silpuksi ja leikkaa kirsikkatomaatit mahdollisimman pieniksi paloiksi. Lisää nämä ranskankerman joukkoon. Mausta seos suolalla, sokerilla, chilikastikkeella ja sitruunanmehulla. Lisää sulatetut ja kuivatut katkaravut ja sekoita. Halkaise avokado ja poista siemen. Täytä siemenen kolo täytteellä ja lisää koristeeksi tilliä. Muista, että avokado tummuu hyvin pian, joten täyttäminen kannattaa tehdä vasta juuri ennen syöntiä.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Madeiralainen tomaattikeitto uppomunalla


Madeiralla tuntui olevan tapana syödä lounaaksi tai alkupalaksi jokin kevyehkö kasviskeitto, johon kuului useimmiten myös uppomuna. Tänään kokeilimme tehdä madeiralaishenkistä tomaatti-sipuli-keittoa. Keitto on yksinkertainen, mutta toimii esim. bolo do caco -leivän kanssa.

Keitto:
Noin 1 kg tomaatteja
2 isoa sipulia
2 valkosipulinkynttä
½ dl oliiviöljyä
suolaa, pippuria

Uppomunat:
(valkoviini)etikkaa
munia (1 per annos)

Kalttaa tomaatit eli poista niistä kuoret. Silppua sipulit ja tomaatit pieneksi. Laita ne kattilaan ja lisää vain vähän vettä, niin että kasvikset melkein peittyvät. Lisää myös oliiviöljy. Keitä kunnes tomaatit ja sipulit ovat pehmeitä. Surauta sauvasekoittimella koostumus tasaiseksi. Pidemmän kaavan mukaan voit myös jatkaa keittämistä kunnes koostumus on aivan tasainen, mikä voi viedä pari tuntia. Mausta keitto suolalla ja pippurilla.

Uppomunat voit tehdä keiton alkaessa olla valmista. Laita kattilaan tai laakeaan kasariin vettä sen verran, että muna mahtuu kokonaan veteen. Lämmitä vesi niin, että se vähän poreilee, mutta ei kiehu kunnolla. Lisää veteen loraus etikkaa. Ilman etikkaakin pärjää mutta etikan pitäisi pitää muna paremmin kasassa. Myös suolaa voi lisätä veteen, jos haluaa muniin suolaisen maun. Se ei ole välttämätöntä tämän keiton kanssa.

Riko muna esim. kahvikuppiin tai kauhaan, joka on helppo laskea veteen. Laske kuppi vedenrajaan ja valuta muna hitaasti veteen. Tavoite on, että keltuainen jää valkuaisen sisään. Keitä 4 minuuttia, jotta keltuainen jää vielä vähän löysäksi.

Bolo do Caco eli madeiralainen maalaisleipä


Kuten aiemmin kirjoitimme yhtenä hyvänä makuelämyksenä syksyn reissultamme meille jäi mieleen madeiralainen maalaisleipä, joka tarjoiltiin aina lämpimänä, valkosipulivoilla siveltynä. Leipä oli taivaallisen hyvää varsinkin keiton kanssa, mutta toimi myös alku- ja välipalana. Leivän salaisuus oli siihen käytetty bataattisose. Tänään toinen meistä leipoi leipää ja toinen puuhasi madeiralaisen tomaattikeiton parissa. Kenties nämä lämmittävät ja piristävät mieltä ensimmäisenä loskaisena maanantai-iltana.

Meidän leivästämme ei tullut ihan samannäköinen kuin Madeiran saarella tarjoiltavat, mutta yhtä herkullinen kuitenkin. Perinteisesti leipä paistetaan tulella, kiven tai paistolevyn päällä molemmilta puolilta. Silloin se saa tumman värin ja litteän muodon.

Ja sori työkaverit, huomenna Kanelibasilikan pariskunta haisee valkosipulilta. Se kun on madeiralaisen ruuan päämauste.

Leipä:
2,5dl vettä
½rkl suolaa
7dl vehnäjauhoja
1 pss kuivahiivaa tai 25g hiivaa
100g bataattia

Valkosipulivoi:
75g voita
1-2 murskattua valkosipulinkynttä
2tl hienonnettua persiljaa

Kuori ja paloittele bataatti ja keitä se kypsäksi. Soseuta kypsät bataattipalat muussiksi. Mittaa kulhoon reilusti lämmin vesi ja lisää siihen suola. Mittaa jauhojen määrä ja sekoita siihen kuivahiiva. Kaada osa jauhoista veden joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää bataattisose sekä loput jauhot. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa kulhosta. Jätä kohoamaan reiluksi tunniksi.

Tee sillä aikaa valkosipulivoi. Sekoita huoneenlämpöisen voin sekaan puserretut valkosipulinkynnet sekä persiljasilppu. Voit käyttää persiljan sijasta myös mm. basilikaa tai muita yrttejä.

Leivo takinasta kaksi pyöreää leipää, paksuudeltaan n. 1,5cm. Anna kohota vielä liinan alla 20 minuuttia. Paista 225 asteessa noin 10-15 minuuttia. Halkaise leivät ja valele ne valkosipulivoilla. Tarjoa lämpimänä vaikka kuuman keiton kera tai nautiskele sellaisenaan.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Lohilaatikko


Tänään oltiin taas perinteisten ruokien äärellä. Eilisestä ruuanlaitosta jäi yli pala lohta. Jääkaapista löytyi myös porkkanoita, nauriksia ja perunoita. Näistä luontevasti juontui mieleen lohilaatikko ja sellainen siis tehtiin. Oikein hyvää tulikin.

Ainekset
n. 400g lohifileetä
4 perunaa
3 porkkanaa
2 naurista
2 dl kermaa
2 dl maitoa
2 munaa
1 sipuli
pari kynttä valkosipulia
nippu tilliä
1 - 1,5 tl suolaa
1 tl valkopippuria
1 tl sitruunapippuria

Pilko lohi melko pieniksi paloiksi. Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja nauriit ohuiksi siivuiksi. Perunat kypsyvät nopeimmin, nauriit toiseksi nopeimmin ja porkkanat hitaimmin, joten siivujen kokoa voi mitoittaa sen mukaan. Silppua sipuli ja kuullota silppua hetki pannulla.

Lado juuressiivuja kerros uunivuoan pohjalle. Laita seuraavaksi lohta, sipulia ja reippaasti tilliä. Lisää juureksia, lohta ja sipulia kerroksittain. Sekoita maito, kerma ja munat keskenään. Lisää mausteet seokseen. Kaada seos vuokaan niin että se leviää tasaisesti. Mausteita voi myös ripotella vuokaan kerroksia kasatessa.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa reilun tunnin, tai kunnes juurekset tuntuvat pehmeiltä.

Apple Pie

Vielä saimme pussillisen omenoita, joista halusimme tehdä perinteisen amerikkalaisen version omenapiirakasta. Piirakasta pääsivät nauttimaan myös kummipoika Leo sekä hänen äitinsä Silja. Suomalaisen muropohjaisen omenapiirakan ohje löytyy täältä. Meidän reseptimme on yhdistelmä erilaisista eteen tulleista ohjeista. Ja nyt pitää hiukan kehua, sillä tästä tuli todella hyvää. Ei liian makeaa ja sopivan mausteista. Sitruunan ja sokerin määrä on hyvin balanssissa. Tämä amerikkalaistyylinen piirakan valmistustapa on kummallekin uusi juttu. Taikinassa ei käytetä kanamunaa, joten se sopii hyvin kanamuna-allergiasta kärsivälle. Lisäksi täytteen raaka-aineita voi vaihdella mielin määrin.


Tässä meidän versiossamme on häivähdys kanadalaisuutta, sillä halusimme korvata osan sokerista vaahterasiirapilla. Tavallinen siirappikin käy tai esimerkiksi fariinisokeri. Mutta kannattaa ehkä satsata pieneen pullolliseen vaahterasiirappia, sillä se toimii todella hyvin aamupalalla maustamattoman jogurtin makeuttajana esimerkiksi banaanien kera. Ja myös lettujen kanssa vaahterasiirappi on nannaa.
Taikina:
150g voita
2rkl sokeria
4½dl luomu vehnäjauhoja
½dl vettä
reilu 1rkl sitruunamehua

Täyte:
1kg omenoita (n. 6kpl)
½dl sitruunanmehua (meillä meni koko ohjeeseen yhden sitruunan mehu)
1dl ruokosokeria (tai tavallista)
2tl kanelia
1tl vaniljasokeria
⅓ tl jauhettua neilikkaa
hyppysellinen suolaa
1½rkl vehnäjauhoja
1rkl voita
n. 2 rkl vaahterasiirappia
Tee ensin taikina. Mittaa sokeri ja voi kulhoon ja sekoita vatkaimella tasaiseksi. Lisää jauhot ja nesteet taikinaan. Vaivaa taikinasta käsin pyöreä pallo, joka kääritään elmu-kelmuun ja jätetään jääkaappiin n. 10 minuutiksi.
Tee sillä aikaa täyte. Kuori omenat ja poista siemenkodat. Leikkaa omenat pieniksi kuutioiksi ja laita ne kulhoon sitruunanmehun kanssa. Lisää omenoiden joukkoon kaikki kuivat aineet; sokeri, vaniljasokeri, kaneli, neilikka, suola ja vehnäjauhot. Sekoita hyvin.
Jaa taikina kahtia ja kauli taikinasta kaksi pyöreää levyä. Halkaisijaltaan reilu 30 cm. Meillä taikina tuppasi jumittumaan pöytään kiinni kaulittaessa, joten kannattaa ehkä käyttää elmu-kelmua taikinan alla. Siitä se on helppo nostaa ja sen saa irti kauniisti taikinasta. Aseta toinen levy kaulimen avulla piirakkapohjan alle. Reuna saa ylettyä yli vuoan ja muista olla painelematta taikinaa tiukasti kiinni vuokaan. Tässä saa ottaa rennoin rantein. Laita piirakkapohjan päälle muutama nokare voita ja lisää omenainen täyte. Lopuksi liruttele päälle vaahterasiirappia. Tämän jälkeen nosta toinen taikinalevy kanneksi. Painele reunat hyvin kiinni ja töki haarukalla muutamat reiät piirakan pintaan, jotta höyry pääsee piirakan sisältä ulos. Paista uunin alatasolla 200 asteessa n. 35-40 minuuttia. Tarjoile lämpimänä paksun vaniljakastikkeen kera.

lauantai 10. lokakuuta 2009

Malaijilaiset vihannekset


Yhdistetäänpä kaksi asiaa näin syysaikaan; viimeiset tuoreena myytävät pavut ja meidän lähestyvä hääpäivämme. Voisi kuvitella, ettei näillä olisi mitään yhteyttä ja vähän kaukaa tämä yhteys tämän päivän reseptiin tuleekin. Mutta siis, vajaa vuosi sitten lähdimme häämatkalle Malesiaan ja Etelä-Thaimaaseen. Tämän päivän reseptimme alkuperä on Malesiassa elävän Malaiji-kansan parissa. Heitä asustelee Malesian lisäksi mm. Itä-Timorissa ja Indonesiassa. Malesialaisia ruokareseptejä löytää aika vähän, joten tällä pääsimme mukavasti vuoden takaisiin tunnelmiin. Toinen Kanelibasilika on kopioinut tämän ohjeen n. 10 vuotta sitten jostain naistenlehden ruoka-artikkelista.
Pavut ovat tosiaan nyt tuoreena todella hyviä, mutta toki tämän reseptin voi tehdä myös pakastetuista pavuista. Nämä vihannekset sopivat lisukkeeksi riisin ja kalan/lihan/kanan kanssa. Me halusimme tehdä ”kevyemmän” version, koska olemme menossa illemmalla Aarto-pojan 4-vuotissyntymäpäiville. Tämän vuoksi jätimme riisin keittämättä. Paistetun lohen kanssa tämä kävi erinomaisesta ja täyttävästä ateriasta.
Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin kurkumaa mausteena, mutta koska kaapistamme ei sitä löytynyt, vaihdoimme sen garam masala-mausteseokseen. Myös chilin käyttöä vähensimme alkuperäisestä ohjeesta, koska omat chilimme ovat TODELLA tulisia. Mausteita kannattaa siis lisäillä kastiketta maistaen. Vinkkinä muuten, että jos syöt kasvikset ilman riisiä, niin kastiketta kannattaa ehkä vähän suurustaa maizenalla.
200g vihreitä papuja
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
½-1tl kurkumaa (meillä siis garam masalaa)
½-1tl chilijauhetta (riippuu vahvuudesta)
½-1tl suolaa
1 tuore chili (taas määrä riippuu vahvuudesta)
3dl kookosmaitoa
250g kiinanakaalia
2 tomaattia
Keitä ensin papuja n. 5 minuutin ajan kattilassa. Kuori ja leikkaa sipulit ja valkosipulit siivuiksi. Pilko myös tomaatit kuutioiksi ja kiinanakaali suikaleiksi. Tämä ruoka kannattaa tehdä kasarimalliseen paistinpannuun. Kuullota sipuleita ja valkosipulia öljyssä ja lisää joukkoon esikeitetyt pavut. Mausta kurkumalla, chilijauheella ja suolalla. Lisää paloiteltu chili ja puolet kookosmaidosta. Anna kiehua hiljalleen n. 5 minuuttia. Tämän jälkeen lisää suikaloitu kiinankaali, kuutioidut tomaatin palat sekä loput kookosmaidot ja anna kastikkeen kiehua kannen alla, kunnes kaali on pehmentynyt. Syö sellaisenaan riisin kanssa tai sitten kalan tms. kaverina.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Madeiran makuja

Nyt on lomat sitten pidetty. Tässä olisi nyt sitten pieni kuvakollaasi matkamme ruokapuolesta. Yövyimme saaren pääkaupungissa Funchalissa, joka on n. 150 000 asukkaan kaupunki. Saarella on varsin kattava valikoima hyviä ravintoloita, joista oli viikon aikana vaikea valita parhaita mahdollisia.

Jotkin etukäteen hehkutetut ravintolat osoittautuivat pieniksi pettymyksiksi, mutta esimerkiksi tunnettu, Fado-esityksiä tarjoava ravintola nimeltään Arsenio, osoittautui hehkutusten arvoiseksi. Alla kuvia Arsenion vartaista, jotka paistetaan ulkoterassin grillissä. Vartaat tehdään joko kalasta/merenelävistä tai lihasta ja ne tarjotaan sulatetun valkosipulivoin kanssa. Naudanlihavarrasta kutsutaan espetadaksi.

Paikallinen maalaisleipä, bolo do caco, oli todella herkullista vaaleaa leipää, jota tarjottiin ruuan kanssa. Leivässä on käytetty bataattimuussia ja se syödään valkosipuli-yrttivoin kera. Leipä oli niin hyvää, että kuvaankin se saatiin jo puoliksi syötynä. Tämän leivän ohjeen laitamme blogiin myöhemmin, sillä sitä on kokeiltava.

Paikallinen erikoisuus on espada, suomeksi sapelikala tai huotrakala. Kala elelee erittäin syvissä vesissä, yli 1000m syvyydessä. Kyseessä on erittäin ruma kala, jonka kauneutta eivät ainakaan paranna mulkosilmät, jotka räjähtävät paineen pudotessa kalaa ylös vedettäessä. Tämä kala kuolee sukeltajantautiin jo ennen, kuin kalastaja ehtii sitä elävänä näkemään. Ulkoisista vajaavaisuuksistaan huolimatta kala on oikein hyvää ja se tarjoillaan usein leivitettynä friteeratun banaanin kanssa. Kuvassa on myös kalatiski Funchalin kauppahallista. Tarkkasilmäinen huomaa tiskillä tuoreen tonnikalan. Tonnikalapihvit paistettiin jostain syystä lähes kypsiksi, joka ei ainakaan meidän mielestämme ole paras tapa valmistaa tuoretta tonnikalaa.


Seuraavana hedelmiä kauppahallista. Kävimme tekemässä muutamat kävelylenkit vuorten rinteillä ja siellä näimme livenä paikallisia hedelmiä ja vihanneksia kasvamassa erittäin jyrkissä rinteissä. Banaania kasvatetaan jopa Funchalin talojen pikkuruisilla pihoilla. Madeiran epäonneksi heidän banaaninsa eivät täytä Eu:n kriteerejä kokonsa puolesta, joten niitä ei voi viedä ulkomaille. Sen sijaan Suomen kaupoissa myydään Etelä-Amerikasta tuotuja raakoja, mutta pituussäädökset täyttäviä banaaneja. Passionhedelmä oli näyttävästi läsnä paikallisissa jälkiruuissa ja todella maistuvassa limonaadissa. Myös mango, papaija, guava ja kaktushedelmä näkyivät hedelmäsalaateissa, joita suosittiin jälkiruokana. Todella hyviä olivat myös paikalliset avokadot, joita tarjottiin alkupalana usein ravuilla täytettynä. Tästäkin varmasti teemme oman versiomme blogiin.

Seuraavassa vielä viimeisen illan alkupala- ja jälkiruoka-antia. Alkupalana oli "Beef Tataki"-niminen annos, joka oli tehty ohueksi leikatusta raasta fileelihasta. Lihaa oli marinoitu japanilaisvaikutteisessa marinaadissa ja se tarjoiltiin ananas-paprika-varsisellerisalsan kanssa. Todella hyvä ja kaunis annos. Jälkiruokana oli vaniljamoussen tyyppistä "kakkua" paikallisten marjojen kera. Marjoina tässä oli Madeiran vatukkaa, mustikkaa sekä punaherukkaa. Kaikki nämä kasvavat saaren korkeimmilla rinteillä.

Matka oli ihana, vaikka säät eivät koko ajan olleetkaan ihan priimaa. Sateenkin ymmärtää, kun katsoo Madeiran mahtavan vihreää luontoa ja upeita kukkia. Jostain niiden täytyy vetensä saada. Lämpöä riitti silti vuorokauden ympäri ja varsinkin iltojen ihana lämmin ja kostea ilma teki hyvää mielelle ja ruumiille. Tässä vielä kuva upeasta pinkistä köynnöskasvista, jota kasvoi paljon hotellimme puutarhassa. Taustalla Funchalin kaupungin valoja alkuillan hämärässä.