sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Mustikkapaistos

Olemme tänä vuonna tuhonneet pakastimen sisältöä kiitettävämmin kuin aiempina vuosina, mutta mustikoita tuppaa aina menemään vähemmän kuin muita marjoja. Johtuneekohan sitten siitä, että niitä on tullut kerättyä niin paljon, sillä kesällä Joutsenon mökillä iskee jonkin sortin ahneus. Rinteet kun ovat joka vuosi olleet sinisenään mustikoista, vaikka muualla Suomessa olisikin ollut huono mustikkavuosi. Noh, ensi kesänä marjanpoiminta taitaa jäädä ulkopuolisten avun ja Hakaniemen torin tarjonnan varaan, joten ihan kaikkia mustikoita ei kannata edes tuhota. Tänään jälkiruuaksi tehtiin nopeaa mustikkapaistosta, jota maustettiin kanelilla ja lorauksella vaahterasiirappia. Herkku tarjoiltiin paksun vaniljakastikkeen kanssa. Ja oli muuten todella maukasta. Vaahterasiirappi toi tähän omaa makuaan.

n. 5dl mustikoita
1rkl perunajauhoja
2 rkl vaahterasiirappia tai ½dl ruokosokeria

muruseos:
50g voita
½dl fariinisokeria/ruokosokeria
½dl vehnäjauhoja
1½dl kaurahiutaleita
1tl kanelia
1tl vaniljasokeria

Sekoita mustikoiden joukkoon perunajauho ja kaada mustikat uunivuokaan. Lorauta päälle vaahterasiirappia. Tee muruseos erikseen. Sulata voi ja lisää sen joukkoon kaurahiutaleet, sokeri, vehnäjauhot ja mausteet. Sekoita tasaiseksi massaksi ja levitä mustikoiden päälle. Paista mustikkapaistosta 180 asteessa n. 30 minuuttia.

Wasabilohta, puolikkaita uuniperunoita ja wasabi-kurkkukastiketta

Vaikka pidämmekin ympäristökysymyksiä erittäin tärkeinä, emme voi asian suhteen kovasti kruunuamme kiillottaa. Toki yritämme arjessa miettiä valintojamme, mutta koska elämäntapaamme on kuulunut vahvasti matkustelu ja nimenomaa lentäen, niin meidän pitää nähdä arjessamme vähän vaivaa, vaikkei se korvaakaan lentomatkojamme. Tämän päiväinen sunnuntain ruokamme oli suunniteltu siten, että uunia hyödynnettiin niin pää- kuin jälkiruuassakin. Pääruokana valmistimme japanilaistyylisesti soveltaen wasabilohta ja sen seuraksi uunissa perunoita. Jälkiruoka kypsyi myös uunissa heti perään. Teimme nimittäin mustikkapaistosta.

Kalan kastike syntyi säveltäen ja hirveän wasabihimon siivittämänä. Jääkaapista löytyi kaksi kurkkua, joista piti päästä eroon, joten siksi kastike päätyi muistuttamaan etäisesti kreikkalaista tsatsikia. Tämä kastike sai potkua sinapista ja wasabista ja hyväähän siitä tuli.

Wasabilohi:
500g lohta
1-2tl wasabia
merisuolaa rouhittuna
sitruunapippuria
muutama tippa sitruunamehua

Uuniperunat:
puolikkaita Rosamunda-perunoita
suolaa
oliiviöljyä

Wasabi-kurkkukastike:
200g kevyt ranskankermaa
½ kurkku raastettuna
1-2tl wasabia
1tl Dijon-sinappia
suolaa
valkopippuria

Laita lohi uunivuokaan ja nypi siitä tarvittaessa isoimmat ruodot pois. Levitä wasabia sormilla kalan pintaan. Lisää suola ja sitruunapippuri ja lopuksi purista kalan päälle vielä hiukan sitruunanmehua. Laita kalan kylkeen uuniperunat. Eli pese ja leikkaa perunat puoliksi. Voitele pinta oliiviöljyllä ja ripottele päälle suolaa. Meistä tämän ruokalajin kohdalla perunat eivät kaipaa muuta maustetta, sillä wasabin on tarkoitus toimia dominoivana makuna. Paista lohta ja perunoita 200 asteessa n. 30-40 minuuttia.

Tee sillä välin kastike kalalle. Raasta kurkku ja laita raaste esimerkiksi kahvinkeittimen suodatinpussiin ja purista sen avulla ylimääräinen neste pois. Lisää kurkkuraaste ranskankerman joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Mausta wasabilla, sinapilla ja mausteilla. Tarkoitus on, että kastike on "tulinen". Anna vetäytyä jääkaapissa kalan ja perunoiden kypsymisen ajan.

torstai 25. helmikuuta 2010

Sardiinispagetti

Tämänpäiväinen pastakastikkeemme sai innoituksen maukkaasta italialaisesta sugo alla puttanesca -kastikkeesta. Kyseinen kastike tarjoillaan useimmiten spagetin kanssa. Spaghetti alla puttanesca kääntyy kivasti suomeksi huoran spagetiksi. Tosin tällä nimellä sitä tuskin tarjoillaan monessakaan Suomen italialaisista ravintoloista.

Tavallisesti kastikkeen maku syntyy kapriksien, oliivien ja valkosipulin lisäksi anjoviksista. Tällä kertaa sattui silmään hieman toisenlainen resepti, jossa käytetään sardiineja. Sardiini ei ole niin voimakkaan suolainen kuin mausteliemestä makua imenyt anjovis, joten muita aineksia voi käyttää vielä vapaamielisemmin kuin yleensä.

(Lisäys jälkikäteen: tutkimme asiaa tarkemmin ja tajusimme, että puhuessaan anjoviksesta italialaiset tarkoittavat itse asiassa öljyyn säilöttyä sardellia, eivätkä sitä mausteliemessä uinutta kilohailia, jota pohjoismaissa kutsutaan anjovikseksi. Sardelli ja sardiini ovat kuitenkin eri kaloja. Oli miten oli, suosittelemme kuitenkin pohjoismaista anjovista myös pastakastikkeen pohjaksi, koska se antaa melkoisesti makua. Jos aivan oikeaan lopputulokseen pyritään, niin tuo italialainen anjovis eli sardelli olisi oikea valinta. Vaan kyllä tuo miedompi sardiinikin tuntuu sopivan.)

Ainekset:
spagettia
1 sipuli
5 valkosipulinkynttä
2 purkkia kuorittuja tomaatteja
reippaasti kapriksia (nuppuja)
reippaasti mustia oliiveja (maukkaita, esim. kalamata)
sardiinipurkki
oliiviöljyä
chilijauhetta
suolaa, mustapippuria
loraus balsamicoa

Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Valuta kapriksista suolavesi. Leikkaa oliivit kahtia. Kuullota sipulisilppua oliiviöljyssä ja lisää sitten kaprikset. Pyörittele tovi ja lisää oliivit sekä hieman pilkotut tomaatit ja sardiinit. Mausta maistellen ja anna muhia miedolla lämmöllä 10-20 minuuttia. Sillä välin keitä spagetit runsaasti suolatussa vedessä. Kun spagetti on valmis, sekoita kastike valutetun spagetin joukkoon tai tarjoile erikseen. Tarjoillessa voit ripotella päälle lehtipersiljasilppua tai tuoretta basilikaa kuten meillä on yleensä tapana.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Hedelmärahka

Rahkat ovat helppoja ja niiden ohjeita meillä on ollut aiemminkin, kuten ihanan kardemummaisen puolukkarahkan. Silti emme malta olla laittamatta tekemämme hedelmärahkan ohjetta tänne ihan vaan muistutuksena siitä, että näin appelsiiniaikaan kannattaa hyödyntää raikkaita hedelmiä. Itsetehtyä rahkaa kannattaa muutenkin suosia, sillä kaupan jogurteissa on niin hirvittävät määrät sokeria, että niitä ei voi suositella kenellekään.

Pahimpia ovat maustetut rasvattomat jogurtit, joissa on joskus sokeri korvattu isolla määrällä keinotekoista makeutusainetta. Kaupan päälle sekoitusta on vielä autettu pysymään kasassa käyttämällä liivatetta. Jogurttipurkin tuoteseloste voi tosiaan yllättää. Meillä viikonloppuaamuisin syödään usein luonnonjogurttia kera viinirypäleiden ja vaahterasiirapin. Rahka on myös mainio vaihtoehto.

Ja mukavaa hiihtolomaviikkoa niille onnellisille, jotka lomailevat tällä viikolla. Täällä lomaillaan seuraavan kerran vasta pääsiäisenä.

1,5 dl kevyt vispikermaa
1 prk rahkaa
1 appelsiini
säilyke mangoa
viinirypäleitä
1 rkl vaniljasokeria
sokeria maun mukaan

Leikkaa appelsiinilohkoista kalvot pois ja pilko ne paloiksi. Paloittele myös mangopalat ja puolita viinirypäleet. Vaahdota kerma ja sekoita sen joukkoon rahka. Lisää hedelmät ja mausta sokerilla.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Perunasoselaatikko

Eilen olimme toisen Kanelibasilikan äidin luona syömässä talvisia herkkuja; hernekeittoa kera kuuman punssin sekä pannukakkua marjojen ja kermavaahdon kanssa. Ruokapöydässä virisi keskustelu lapsuuden ruokalajeista, joita ei ole enää tullut valmistettua, kun on saanut itse päättää omista ruuistaan. Me olemme molemmat olleet ala-kouluikäisiä 80-luvulla ja tuolta ajanjaksolta ovat jääneet mm. maksalaatikko, veriletut, tilliliha, porsaankyljykset ja erilaiset lihakastikkeet kummittelemaan ajatuksiin sen verran ikävässä sävyssä, että näitä ruokia ei enää nähdä (ei ole nähty 15 vuoteen) Kanelibasilikan keittiössä.

Sitten löytyy niitä ruokalajeja, joita lämmöllä muistelee edelleen, mutta jostain syystä niiden valmistus on unohtunut "mielenkiintoisempien" annosten vallatessa tilaa keittiössämme. Ruokalajit ovat kansainvälistyneet huomattavasti ja siksi perusarkinen kasariruoka jää vähemmälle. Hyvinä ruokina lapsuudesta ovat jääneet mieleen jauheliha-perunasoselaatikko, kokonaisena grillattu broileri, jauhelihapihvit paistetun sipulin kera, erilaiset kiusaukset jne. Nyt fiilisteltiin ensin mainitulla perunasoselaatikolla. Meillä laitettiin perunamassa puoliksi; toisesta osasta tehtiin jauhelihalla jatkettua ja toisesta soijarouheella. Jos teet pelkästään toisen version tuplaa soijan tai jauhelihan määrä. Tästä määrästä riittää sitten isommankin perheen tarpeisiin.

n. 1kg Lapin puikulaperunaa (tai Rosamundaa)
½dl ruokakermaa (oli jäänyt jääkaappiin)
n. 1½-2dl luomu maitoa (tai jopa enemmän)
1½tl suolaa tai maun mukaan
4rkl voita
1 luomu muna
2 sipulia

Jauheliha:
250g paistijauhelihaa
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta

Soijarouhe:
1dl tummaa soijarouhetta
2dl vettä
½ kasvisliemikuutio
1 valkosipulinkynsi
mustapippuria

korppujauhoja
juustoraastetta

Tee ensin perunamuussi. Kuori, pilko perunat pienemmiksi ja keitä ne kypsäksi. Kaada keitinvesi pois ja lisää joukkoon voi. Soseuta käsivatkaimella ja lisää joukkoon kerma ja maito. Muussin kuuluu olla löysää, sillä uunissa se jämäköityy. Lisää joukkoon suola, yksi kanamuna ja vatkaa muussi sileäksi. Maista ja tarkista maku.

Paista pilkotut sipulit pannulla pehmeiksi. Paista myös jauheliha ja mausta se mieleiseksi. Soijarouhetta keitetään kattilassa n. 5 minuuttia veden ja kasvisliemikuution kanssa. Kun soija on kypsynyt, mausta se vielä valkosipulilla ja pippurilla. Sekoita puoleen muussista jauheliha ja puolet sipulista ja toiseen puoleen soijarouhe sekä loput sipulit. Maista vielä, että maku on kohdallaan ja lisää tarvittaessa mausteita.

Jaa seokset kahteen eri vuokaan ja levitä pinnalle vielä korppujauhoja ja juustoraastetta. Paista 200 asteessa, n. 30 minuuttia. Tarjoile punajuurten kera. Kovin esteettiseksi ruuaksi ei tätä voi kyllä haukkua...

perjantai 19. helmikuuta 2010

Sahrami-katkarapurisotto

Ei olekaan pariin kuukauteen tullut tehtyä keittiömme suosikkiruokaa eli risottoa, joten jo oli aikakin. Tällä kertaa pohjaidea poimittiin sahramilla maustetusta milanolaisesta risotosta, mutta ideaa jatkettiin katkaravuilla, kesäkurpitsalla ja kermalla. Sahrami tuo mainion keltaisen värin.

Ainekset
3 dl risottoriisiä
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
pieni kesäkurpitsa
150 g katkarapuja
2 dl kuivaa valkoviiniä
7-8 dl kalalientä
1,5 dl kermaa
parmesan-juustoa raasteena
0,25 g sahramia
suolaa, mustapippuria
voita ja/tai oliiviöljyä

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Pilko myös kesäkurpitsa pieniksi kuutioiksi. Jos katkaravut ovat pakastettuja, sulata ne huuhtomalla siivilässä juoksevan kylmän veden alla. Raasta parmesan-juustoa vajaan desin verran.

Lämmitä kasarissa reipas loraus öljyä tai voita ja paista kesäkurpitsakuutioita hetken aikaa. Siirrä ne sitten lautaselle odottamaan. Kuullota sipuleita hetken aikaa, mutta varo polttamasta. Lisää riisi ja sekoita. Kun riisi alkaa ritistä, lisää desi valkoviiniä ja toinen kalalientä. Keittele matalalla lämmöllä vähitellen. Sekoittele aika ajoin ja lisää viiniä ja lientä sitä mukaa kun neste on ehtinyt imeytyä.

Noin parinkymmenen minuutin kuluttua riisit alkanevat olla sopivan kypsiä, ei liian pehmeitä vaan purtavia. Lisää kerma, kesäkurpitsat, parmesan ja mausta sahramilla, suolalla ja mustapippurilla. Tarkista koostumus. Risoton on tarkoitus olla kermaista ja valuvaa, joten jos risotto on päässyt liian kuivaksi, lisää vielä lientä. Lisää lopuksi katkaravut, sekoita ja anna niiden lämmetä hetken. Tarjoile heti.

torstai 18. helmikuuta 2010

Hummus

Hummus on maistuva kikherneistä, tahinista ja oliiviöljystä tehtävä tahna, joka sopii lisukkeeksi monille ruuille. Hummusta voi tarjota esim. falafelin seuralaisena tai dippikastikkeena tuoreille vihanneksille. Sopii myös yksinkertaisesti vaalean leivän päällä.

Ainekset
n. 250g kikherneitä (purkillinen)
2 rkl tahinia
3 rkl sitruunamehua
2 valkosipulinkynttä
3 rkl oliiviöljyä
2 tl jeeraa
suolaa
paprikajauhetta
cayennepippuria

Huuhdo ja valuta kikherneet. Aja herneet, tahini, sitruunamehu ja oliiviöljy tahnaksi sauvasekoittimella tai vastaavalla. Voit joko ajaa koostumuksen aivan sileäksi tai jättää sattumia. Lisää murskattu valkosipuli ja mausteita maun mukaan. Lisää vettä pienin erin, jotta löydät hummukselle sopivan koostumuksen. Tahnan on tarkoitus olla pehmeää ja helposti levitettävää, mutta ei toki aivan juoksevaa.

Koristele ennen tarjoilua paprikajauheella ja halutessasi persiljalla. Hummuksesta voi myös tehdä tarjoilulautaselle renkaan, jonka keskelle kaadetaan oliiviöljyä.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Fish and chips

Laskiaissunnuntain ruoka ei meillä ole hernekeittoa, koska sitä on luvassa viikolla muissa ympyröissä. Sen sijaan, vailla mitään logiikkaa, teimme brittikeittiön helmen, fish and chips majoneesin kera. Belgialaiset perunat ovat herkkuamme ja säännöllisin väliajoin meidän pitää päästä ravintola Belgeen nauttimaan annos belgianperunoita ja majoneesia. Belgiassa liikkuessa tötteröön käärityillä perunoilla voisi vaikka elää, muuta ei tarvita. Tai no, ehkä parempi jos välillä maistaa jotain muutakin, sillä kuten sanonta sanoo, belgialainen keittiö yhdistää onnistuneesti ranskalaisen keittotaidon ja saksalaiset annoskoot.

Toki tämän päiväinen annoksemme on testattu myös Britteinsaarilla orginaalisti sanomalehteen käärittynä. Mutta tänään siis ensimmäistä kertaa kokeilimme fisuja brittien tapaan ja perunoita belgialaiset mielessä. Majoneesia oli kahdenlaista: limetillä ja dijon-sinapilla maustettuna.

Fish:
300g kuhafilettä (britit käyttävät turskaa)
n.1 dl korppujauhoja
n. vajaa 1 tl suolaa
½ tl sitruunapippuria
1 rkl vehnäjauhoja
1 luomumuna

Chips:
kiinteitä perunoita
paljon öljyä friteeraukseen
suolaa

Majoneesi:
1 luomumunan keltuainen
1,5 dl hyvää öljyä
puolikkaan limen mehu tai dijon-sinappia
suolaa

Majoneesi on syytä tehdä ensin. Vatkaa keltuainen ja lisää hiljalleen öljyä. Lisää öljyä ensin tippa kerrallaan hitaasti, sitten ohuena norona. Vatkaa koko ajan. Lopuksi lisää suola ja limenmehu tai dijon-sinappia maun mukaan ja vatkaa tasaiseksi.

Leikkaa kuhafileet n. 3 cm levyisiksi paloiksi. Ota esille kolme lautasta, joista yhdessä on vehnäjauhot, yhdessä vatkattu muna ja yhdessä korppujauho, jonka seassa on suola ja sitruunapippuri. Kasta kalapalat ensin vehnäjauhoon, sitten munaan ja lopuksi korppujauhoseokseen. Aseta kalat odottaamaan omaa friteeraustaan, joka kannattaa tehdä perunoiden paistamisen välissä.

Pilko kuoritut perunat pitkulaisiksi, n. 1,5cm paksuisiksi, tai millaisia haluatkaan. Perunat uppopaistetaan kahdesti. Kuivaa perunasuikaleet ennen paistamista, jotta öljy ei räisky. Kuumenna runsaasti öljyä kattilassa tai kasarissa. Ensimmäisellä paistokerralla öljyn pitäisi olla n. 160-asteista. Tähän tarkoitukseen sopiva lämpömittari auttaa löytämään oikean lämpötilan. Liian alhainen lämpö aiheuttaa sen, että perunat (tai mikä tahansa paistettava) imaisevat öljyä. Liian kova lämpö taas voi johtaa öljyn syttymiseen. Pidä siis kattilan kansi ja/tai sammutuspeite valmiina, että voit tarvittaessa tukahduttaa liekit.

Paista perunoita pienissä erissä, jotta öljyn lämpötila ei tipahda liikaa. Paistoaika on n. 4 minuuttia, mutta riippuu lajikkeesta ja perunoiden paksuudesta. Varmista kauhalla tönimällä, että perunat eivät tartu kiinni toisiinsa. Nosta perunat sitten reikäkauhalla lautaselle tai uunipellille talouspaperin päälle valumaan. Kun perunat on kerran paistettu, on hyvä hetki paistaa kalat.

Kaloja friteerataan samassa kuumassa öljyssä, mutta hieman korkeammalla lämmöllä (n. 180-astetta), kunnes ne ovat saaneet kauniin kullanruskean värin pintaansa. Nosta kalapalat talouspaperin päälle, jotta liika öljy valuu pois. Voit peittää ne esim. isolla kannella, että lämpö säilyy.

Perunoita paistetaan toistamiseen pari minuuttia, tällä kertaa 180-asteisessa öljyssä, jotta niille saadaan rapea ja kaunis kullanruskea pinta. Nosta perunat reikäkauhalla paperin päälle hetkeksi valumaan, suolaa ne ja tarjoile nopeasti kalojen ja majoneesin kanssa.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Laskiaispullat

Tänä laskiaisena lunta riittää mäenlaskuun, joten ei muuta kuin pulkat esiin ja mäkeen! Meillä otettiin tänään jauhot esiin ja valmistettiin pakolliset laskiaispullat. Ensi viikon aikana näitä saakin varmasti maistella monesti hernekeiton jälkiruokana. Laskiaisen jälkeen kuuluisi alkaa paastonaika, mutta voi olla että se jää tälläkin kertaa noudattamatta...

Ainekset (n. 10 pullaa)
3 dl luomumaitoa
n. 9 dl luomuvehnäjauhoja
30 g hiivaa
1 dl sokeria
1 tl suolaa
2 tl kardemummaa
1 luomumuna
 n. 75 g voita
munaa voiteluun
raesokeria
mansikkahilloa
kermaa kermavaahtoa varten

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita hiiva siihen. Jos käytät kuivahiivaa, kuumenna maito lämpimämmäksi, n. 42-asteiseksi, ja sekoita kuivahiiva maidon sijasta jauhojen sekaan. Sekoita maitoon muna, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää sitten vähitellen jauhoja. Sekoita aluksi vispilällä ja lopuksi vaivaa taikinaa käsin. Loppuvaiheessa lisää sulatettu voi. Jätä taikina peitettynä lämpimään paikkaan kohoamaan.

Kun taikina on kohonnut kunnolla eli ainakin kaksinkertaiseksi, ota se pöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Pyöritä taikina pötköksi, leikkaa siitä melko isoja paloja (laskiaispullathan ovat kookkaita) ja pyörittele palat käsissä pyöreiksi. Laita pullat uunipellille leivinpaperin päälle, peitä ne ja anna vielä kohota tovin. Voitele sitten munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia. Leikkaa valmiille pullille pieni hauska hattu ja levitä alaosan päälle hilloa ja kermavaahtoa, ja/tai mantelimassaa, jos maistuu.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Granaattiomena-vuohenjuustosalaatti

Toinen meistä työskentelee päivittäin keskustassa. Toinen taas joutuu matkaamaan bussilla Malmille, jota ei voi millään kutsua lounasruokailijan mekaksi. Tällä viikolla Malmin lounaisiin tottunut pääsi nauttimaan keskustan lounastarjonnasta pariinkin otteeseen. Jännää on huomata se tosiasia, että vaikka itse saa aidosti mielihyvää hyvistä raaka-aineista maukkaasti valmistetuista ruuista, kaikille se ei ole arvo sinänsä. Eikä siinä mitään, kaikilla on omat kiinnostuksen kohteensa, joihin haluaa panostaa. Koska meillä kotona kokatessa ruoka on pääsääntöisesti aina tosi hyvää, niin sitä vaatii jopa lounasruualtaan vähän enemmän kuin raastepöydän ja lötköt, mauttomat pakastekalat killumassa värittömässä kastikkeessa. Parhaimmillaan jopa lounasruoka antaa inspiraatiota omaan ruuanlaittoon. Malmin ruokapaikoista ei ole tähän päivään mennessä tullut minkäänlaista ahaa-elämystä omaan ruuanlaittoon. Tänään inspiraatio tuli naapurin annoksesta ravintola Bali Haissa. Kyseessä perin tyypillinen vuohenjuustosalaatti, mutta tässä annoksessa oli käytetty mielikuvitusta raaka-aineiden valinnassa. Sitä siis matkimaan granaattiomenan osalta.

Bali Haita suuremman vaikutuksen teki kuitenkin Uudenmaankadun piskuinen Trocadero, jonka salaattipöytä oli todella vaikuttava. Paikka on vaan niin suosittu, että isommalla porukalla tänne on turha yrittää mahtua. Taas naapurin annos, kasvismoussaka, veti pidemmän korren omasta lasagnestani, mutta annokset ja hinta olivat todellakin kohdallaan. Tästä kirjoituksesta taisi sitten tulla pienoinen manifesti lounasruokailun puolesta, mutta se pitänee todeta samaan hengenvetoon, että aivan Helsingin ydinkeskusta ei voi myöskään leveillä hyvillä ravintoloillaan. Mistähän tämäkin johtuu?

erilaisia salaatteja
kirsikkatomaatteja
kurkkua
punasipulia
granaattiomenan siemenet (ja mehu)
vuohenjuustoa
tuoretta basilikaa

Revi salaatti ja leikkaa tomaatit ja kurkut sopiviksi paloiksi. Leikkaa punasipulista ohuita siivuja. Puolita granaattiomena ja kaiva lusikan tai pienen veitsen avulla siemenet irti. Kuoren puolikkaaseen jäävän mehun voit kaataa salaatin päälle. Tämä voi olla hiukan sottaista puuhaa, sillä ainakin meidän omenamme oli erittäin mehukas ja punainen mehu on upean väristä (myös olleessan pisaroina pitkin pöytää). Me käytimme salaatissa vuohenjuustokuutioita, mutta perinteinen leveä pötkövuohenjuusto on parempaa. Varsinkin kevyesti paistettuna. Tarjoile salaatti tuoreen basilikan ja balsamicon kanssa.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Pinaatti-fetapiirakka

Tarkoituksena oli tehdä tänä viikonloppuna pinaattilettuja, mutta se jää nyt toiseen kertaan, sillä blineissä oli lettua ihan tarpeeksi. Sen sijaan pyöräytimme pinaatista piirakan, joka olikin tosi makoisaa. Tämä ohje on tuttavapiirissämme jo varsin tuttu, sillä tähän on hyvä nojautua, kun tarvitaan suolaista kasvispiirakkaa tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Tarjoa hyvän salaatin kera ja mieluiten lämpimänä. Meillä piirakka jäi vähän liian pitkäksi aikaa uuniin, jonka takia väri ei ole ihan optimi... Ja kun kerran leipomaan ruvettiin, niin samalla syntyi töihin vietäväksi raparperipiirakka, jonka pohjan päälle laitoimme Valion vaniljarahkaa.

Tänään on muutenkin ollut ihmeen energinen päivä. Vai mitä sanotte vimmasta, jonka avulla makuuhuoneen sisustus meni uuteen järjestykseen, vaatehuoneesta lajiteltiin käyttämättömiä tavaroita vintille, alumiinit ja lasit vietiin keräykseen, leivottiin ja mentiin vielä katsomaan vanhaan jäähalliin cheerleadingin SM-kisoja! Mitähän vielä keksisi...

Edit: Käykäähän testaamassa, onko päivittäin syömänne kasvisten määrä riittävä, osoitteessa http://www.kasvikset.fi/kasvistesti.

1 kpl valmista pakastepiirakkataikinaa

300g pakastepinaattia
1 sipuli
200g hyvää fetaa (meillä Patroksen fetaa)
3 kananmunaa
1 prk ranskankermaa
2dl ruokakermaa
2rkl silputtua basilikaa
mustapippuria
½tl kuivattua timjamia
raastettua emmentalia

Sulata taikina ja painele se vuokaan hyvin. Nosta osa taikinasta reunoille n. muutaman sentin korkeuteen. Paista silputtua sipulia ja pinaattia pannulla, kunnes ne pehmenevät. Pilko fetajuusto pieniksi paloiksi. Laita pinaatti-sipuliseos piirakkapohjan päälle ja lisää siihen fetapalat.

Sekoita kulhossa munat, ranskankerma ja ruokakerma hyvin sekaisin. Mausta seos basilikalla, mustapippurilla ja timjamilla. Kaada muna-kermaseos piirakkapohjan päälle. Laita pinnalle vielä hiukan juustoraastetta ja paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Blinit


On jotenkin viehättävää, että tiettyjä ruokia syödään vain tiettyyn aikaan vuodesta. Helmikuun korville sattuu montakin ruokaperinnettä. Runebergin päivää vietettiin eilen, toki Fredrikan kehittelemien torttujen kera. Ensi viikonloppuna on laskiassunnuntai, johon kuuluvat tietenkin hernekeitto ja pullat. Tammi-helmikuun herkkuihin lukeutuvat myös blinit, jotka ovat meillä suuri alkuvuoden suosikki. Venäläisperäinen nimi saattaa tosin johtaa harhaan; olemme ymmärtäneet, että Venäjällä on tapana syödä pikemminkin ohuita lettuja ja usein makeiden täytteiden kanssa. Suomalaisessa perinteessä blini on kuitenkin paksu ja se syödään suolaisena. Päälle sopivat mm. mäti, smetana ja sipuli, tai suolakurkut, smetana ja hunaja. Myös sienisalaatti sopii näiden lettujen päälle.

Ainekset (n. 6 kpl):
n. 3 dl kermaviiliä
2 dl tattarijauhoja
20 g hiivaa
1 dl maitoa
1 rkl voita
1 muna
1 tl sokeria
1 tl suolaa
voita paistamiseen

Lämmitä kermaviili käden lämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva. Sekoita sitten sekaan jauhot ja sokeri. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä kermaviili hieman kuumemmaksi (n. 45 astetta). Sekoita kuivahiiva ja sokeri tattarijauhojen sekaan ja sekoita jauhot sitten kermaviilin joukkoon. Peitä taikina ja jätä huoneenlämpöön kohoamaan pariksi tunniksi tai jopa yön yli jääkaapissa.

Kuumenna maito ja sulata voi. Erottele munan keltuainen ja valkuainen. Sekoita taikinaan kuuma maito, voisula, keltuainen ja suola. Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja sekoita vaahto varovaisesti taikinan sekaan. Taikinasta on siis tarkoitus tulla kuohkea, jolloin paksuistakin blineistä tulee mukavan ilmavia.

Paista blinit pienellä blinipannulla voissa. Kaada pannuun riittäästi taikinaa, jotta letuista tulee kunnolla paksuja. Lämpöä tarvitaan kohtalaisesti, mutta ei liikaa, jotta paksut blinit kypsyvät kokonaan. Kun pinta alkaa kuplia ja kuplat poksahtelevat auki, alkaa olla sopiva hetki kääntää lettu.

Tarjoile monenlaisten täytteiden kanssa. Juomaksi sopii hyvin olut tai poreileva kivennäisvesi. Blinejä voi tarjota myös alkupalana, mutta koska letut ovat täyttäviä, kannattaa pääruoka mitoittaa sen mukaan.

torstai 4. helmikuuta 2010

Appelsiini-halloumisalaatti

Appelsiini ja halloumijuusto tulevat todella hyvin juttuun keskenään. Tämä salaatti lisäksi näyttää ihanan keväiseltä. Työläin osuus on appelsiinilihan irrottaminen kalvoista, mutta muuten salaatti on nopean iltaruuan kunkku. C-vitamiinia kroppaan ja väriterapiaa silmille. Aiemmin olemme tehneet halloumisalaattia persikan kera. Sen ohje löytyy täältä.

rapeaa salaattia
kirsikkatomaatteja
kurkkua
appelsiinilohkot ilman kalvoja
aurinkokuivattuja tomaatteja
halloumijuustoa
mustapippuria salaatin päälle

Tee salaatti ja paista halloumijuustoviipaleita pannulla, kunnes saavat väriä pintaansa. Tarjoa hyvän balsamicon ja oliiviöljyn kanssa.