tiistai 30. maaliskuuta 2010

Kasvis-couscous


Arki-iltaisin Kanelibasilikan taloudessa harvemmin jaksetaan kehitellä kovin työläitä tai pikkutarkkaa puuhastelua vaativia ruokalajeja. Tämä couscous valmistuukin sangen omatoimisesti kasarissa hiljalleen kypsyen, vaikka aikaa se toki vaatii. Valmistuksen tärkein osuus on maustaminen, johon pitää käydä rohkeasti ja omaa makuaistia hyödyntäen.

Ainekset:
2,5 dl couscousia
oliiviöljyä
sipuli
pari kynttä valkosipulia
pala lanttua
pari porkkanaa
pieni kesäkurpitsa
100 g feta-juustoa
200 g kik-herneitä (purkista)
kurkumaa
korianteria
kanelia
chilijauhetta
suolaa
mustapippuria
lehtipersiljaa

Pilko sipuli ja valkosipuli isoiksi paloiksi. Kuori lanttu ja porkkanat. Pese kesäkurpitsa. Pilko kasvikset paloiksi. Palat voi jättää melko isoiksi, mutta silloin on syytä varautua pidempään kypsytysaikaan. Kuutioi feta-juusto. Huuhtele ja valuta kik-herneet. Tässä käytimme purkitettuja kik-herneitä, koska ne voi käyttää heti eivätkä vaadi pitkää kypsennystä. Kuivattuja pitää ensin liottaa yön yli ja kypsennysaikakin on pidempi.

Pyörittele sipuleita hetken aikaa oliiviöljyssä kasarissa tai kattilassa. Lisää sitten kovat juurekset, desi vettä ja mausta kurkumalla, korianterilla, kanelilla, chilillä, mustapippurilla ja suolalla. Mausteiden tarkkoja määriä on vaikea antaa, sillä tämä meni näppituntumalla, maistellen ja vähitellen lisäillen. Suosittelemme joka tapauksessa käyttämään mausteita vapautuneesti! Toki chilin kanssa sopii olla varuillaan, jos ei halua kovin polttavaa lopputulosta.

Anna juuresten kypsyä kannen alla kunnes pehmenevät hieman. Lisää sitten kesäkurpitsapalat ja anna taas kypsyä hyvän aikaa, kunnes juurekset alkavat olla purtavan pehmeitä. Lisää kik-herneet.

Valmista couscous pakkauksen ohjeen mukaan, yleensä näin: mittaa reipas 2,5 dl vettä kattilaan ja lisää reipas loraus öljyä sekä 1 tl suolaa. Kiehauta vesi, nosta kattila pois kuumalta levyltä ja kaada sekaan couscous-jyvät. Sekoita niin, että couscous on tasaisesti vedessä. Peitä kannella kahden minuutin ajaksi. Lisää sitten couscousien joukkoon nokare voita haarukalla sekoitellen niin, että jyvät pysyvät mahdollisimman irtonaisina.

Tarkista vielä kasvisten maku ja kypsyys. Lisää feta-juustokuutiot ja lämmitä hetki. Kaada couscous isolle lautaselle, kaiva keskelle kuoppa ja kaada kasvikset siihen. Koristele lehtipersiljalla.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Suklaa browniet tai mud cake

Parhaita tapoja nähdä ystäviä on kokoontua yhteisen ruokapöydän ääreen. Helpommaksi kaikille tekee se, jos keittiöhommia hiukan jaetaan. Me matkasimme eilen kummityttömme vanhempien vieraaksi Keravalle. Koska perheessä on pieniä lapsia, olemme sopineet niin, että me toimme mukanamme sekä alku- että pääruuan. Alkuruuaksi valmistimme etukäteen bruschetta-täytteen tomaateista. Jälkiruuaksi tarkoitus oli tehdä perinteistä amerikkalaista herkkua mutakakkua, mutta koska saimme eräästä ystävästämme kahviseuraa jo päivällä, vaihdoimme muodon neliön mallisiin leivospaloihin. Valmista kakkua ei kehtaa alkaa syömään etukäteen. Tämän reseptin voi siis tehdä joko pyöreään vuokaan tai suorakaiteen malliseen vuokaan. Ja tässä mennään sitten voita ja suklaata säästämättä, joten parempi olla miettimättä linjojaan. Herkku tarjoillaan mansikkasurvoksen ja sopivasti sulaneen vaniljajäätelön kera. Ja jos haluat vilkaista suomalaisen version suklaaherkusta, niin mokkapalojen ohje löytyy täältä.

250 g voita
250 g Fazerin Blocksuklaata
100 g Fazerin Premium-suklaata
3 luomu kananmunaa
2½ dl fariinisokeria
1,25 dl luomu vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vuoraa kulmikas vuoka leivinpaperilla. Sulata voi ja suklaa samassa kattilassa miedolla lämmöllä. Kun seos on sulanut, anna sen jäähtyä hetki. Vatkaa kananmunat vaahdoksi ja lisää joukkoon fariinisokeri. Vatkaa seosta vielä muutamia minuutteja. Tämän jälkeen lisää munavaahdon sekaan suklaaseos. Lopuksi lisää varovasti joukkoon vehnäjauhot, joihin on lisätty leivinjauhe. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada uuni- tai irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 30 minuuttia. Paistoajan kanssa kannattaa olla tarkka, sillä kakku ei saa tulla liian kypsäksi. Voit kokeilla tulitikulla taikinaa ennen uunista pois ottamista. Leivokset ovat valmiita, kun taikinaa jää hiukan kiinni tulitikkuun. Anna kakun jäähtyä noin tunnin ajan ennen kuin leikkaat sen neliöiksi.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Mustikkakiisseli

Taas takaisin perusteisiin.Vanhemmiten sitä on alkanut nauttia ajatuksesta, että suosisi ruuanlaitossa lähituotteita mahdollisimman paljon. Välillä on mukava mennä merta edemmäksi kalaan, mutta ei kannata unohtaa myös niitä herkkuja, joita on syöty sukupolvesta toiseen. Kanelibasilikan perheessä odotetaan vauvaa ja silloin tulee ehkä kiinnitettyä enemmän huomiota ruokavalioon ja tämän vuoksi olemmekin ahkerasti käyttäneet pakastimen marjavarastoja sekä hedelmiä normaalia vuotta useammin. Tässä on hyvä muutenkin harjoitetella lapsiperheaikaa myös ruuan suhteen, vaikkakin olemme sen kannalla, että lapset syövät sitä, mihin heidät opettaa. Ja tässä perheessä syödään/tullaan syömään hyvin ja monipuolisesti vanhempien opastuksella, mutta lapsiakin kuunnellen.

Mustikkakiisseli vie ajatukset omaan lapsuuteen ja tilanteisiin, jolloin oli oltu kipeänä. Mannapuuro ja mustikkakeitto oli hyvää lohturuokaa. Jos haluat tehdä mustikasta ennemmin keittoa, niin vähennä perunajauhojen määrää. Tänään meillä syötiin mustikkakiisseliä sekä maustetun kermavaahdon että vaniljakiisselin kerana kerroksittain. Kumminkin päin toimii mainiosti. Niin ja mustikkamehuna meillä oli ruotsalaista alkuperää oleva tiivistemehu, joka on tehty ilman lisäaineita. Jos teet kiisselin veteen, niin sokerimäärä on huomattavasti suurempi. Ja mustikoitakin laittaisimme silloin enemmän.

1l mustikkamehua
5rkl perunajauhoja
n. 5dl mustikoita
n. 1rkl sokeria (riippuu mehun vahvuudesta)

kuohukermaa
vaniljasokeria
kanelia

Mittaa mehu ja perunajauhot kattilaan ja sekoita jauhot hyvin nesteen joukkoon. Laita levy päälle ja odota, että kiisseli kiehahtaa muutaman kerran. Ota kattila pois levyltä. Lisää joukkoon mustikat ja sokeri maun mukaan. Kaada kiisseli tarjoiluastiaan, jotta se jäähtyy nopeammin. Tarjoile kermavaahdon kera, joka on maustettu vaniljasokerilla ja hitusella kanelia.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Juustoinen mangosalaatti

Opiskeluaikoina kumpikin Kanelibasilika ehti tehdä monenmoista työtä sekä kesäaikaan että opiskelujen ohessa. Listaan voidaan laittaa ainakin laboratorionhoitajan hommat patologianosastolla, puhelinmyynti, postinjakaminen sekä työskentely kaupassa. Naispuolinen Kanelibasilika ehti työskennellä reilun vuoden verran kaupan hedelmä- ja vihannesosastolla ennen valmistumistaan nykyiseen ammattiin. Tuosta ajasta on jäänyt mieleen kaikki ne pikku niksit, joita tuli tuohon aikaan opittua mm. hedelmien kypsyydestä. Päärynää ostaessa kannattaa aina kokeilla päärynän päätä. Jos se on pehmeä, on päärynä tarpeeksi kypsä. Ananas taas on syötävissä, kun päässä kasvavat sisimmät lehdet lähtevät vedettäessä helposti irti. Avokadon voi saada kotioloissa nopeammin pehmenemään, kun sen säilyttää yön ajan huoneenlämmössä samassa muovipussissa tomaatin tai omenan kanssa.

Tuohon aikaan, kun minä työskentelin kaupassa, olivat erikoisemmat hedelmät vielä varsin uusia tuttavuuksia. Paljon kysyttiin, kuinka esimerkiksi rambutania, papaijaa tai mangoa voi hyödyntää ruuanlaitossa. Nykyään nämä hedelmät ovat jo osin lähikaupankin tarjontaa, joita on totuttu käyttämään sellaisinaan tai jälkiruuissa. Vastaamme tuli mukavan kypsä mango, josta päätimme tehdä salaattia lauantaina sekä aamupalaa maustamattoman jugurtin kera. Varsinkin vuohenjuusto rakastaa makeita hedelmiä, joten vaikka kuvassa pääosassa loistaakin mozzarella juusto, niin suosittelemme silti yhdistämään mangon vuohenjuustokiekon kanssa. Taaempana kuvassa onkin annos, jossa on käytetty paistettua chevreä.

salaattia
oransseja ja punaisia pisaratomaatteja
avokadoa
kurkkua
tuoretta mangoa
paahdettuja pinjansiemeniä
pannulla paistettua chevreä/mozzarellaa
basilikan lehtiä
balsamicoa

Tarjoile salaatti kylmän valkoviinin kera. Meillä salaatin kanssa toinen sai nautiskella viimeisestä häälahjaviinistämme. Saimme siis aikoinaan 12 pulloa svetsiläistä viiniä, sekä kuivaa muscattia että heidaa. Kuivan muscatin tuoksu on lumoava ja maku neutraalin hedelmäinen. Alkostakin löytyy muutamia kuivia muscatteja, joita kannattaa kokeilla.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Kardemummainen puolukkapiirakka

Olemme tehneet aikaisemmin puolukkarahkaa, joka oli maustettu kardemummalla. Nyt sitten kokeilimme samaa maustetta puolukkapiirakassa, koska puolukka ja kardemumma toimivat todella hyvin yhdessä. Lisäksi makua tuo pohjan päälle sivelty vaniljarahka. Hitsi, että oli hyvää, vaikka itse kehummekin.

Tänään kävimme ostoksilla uusitussa Stockmannin Herkussa, joka oli huomattavasti isompi kuin aiemmin ja yhdessä tasossa. Valitettavasti ruuhkaan ei ole voitu vaikuttaa ja varsinkin palvelutiskien läheisyydessä meinasi väenpaljous käydä hermoille. Valikoimaan oli lisätty enemmän luomua ja pienten tuottajien erikoisempia tuotteita. Mukaan tarttui mm. Ahon maustamatonta jugurttia, jota olemme tottuneet löytämään ainoastaan Hakaniemen hallista.

Pohja:
200g voita
5rkl sokeria
1 luomu muna
3dl luomu vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Täyte:
Valion vaniljarahkaa
puolukoita
n. 1rkl perunajauhoja(jos teet pakastetuista puolukoista)
sokeria
jauhettua kardemummaa

Tee ensin pohja. Sekoita pehmeä voi ja sokeri keskenenään vatkaimella. Lisää muna ja sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja kaada jauhot taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina piirakkavuokaan. Levitä pohjan päälle Valion valmista vaniljarahkaa.

Lisää puolukoiden joukkoon perunajauhot ja sokeri. Kaada maustetut puolukat pohjan päälle ja mausta vielä kardemummalla. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Alla vielä kuva tämän päiväiselta kävelyltämme. Kuvassa Eläintarhanlahdella sorsat ja pilkkijät nauttivat auringosta sulassa sovussa.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Kirkas kasviskeitto


Eilen ja tänään on aurinko esitellyt pitkästä aikaa naamaansa. Mieliala nousi, kun huomasimme, että aurinko paistaa taas kesäiseen tapaan viereisen talon yli olohuoneeseemme pitkälle iltapäivään. Tätä on odotettu. Ei haittaa, että läppärin näytöstä ei tahdo saada selvää.

Kävimme ulkona pienellä kävelylenkillä ja tutkimassa remontista selvinnyttä Kallion kirjastoa. Sen jälkeen tuumasimme ensin tehdä uunijuureksia mutta päädyimme sittenkin kasviskeittoon, joka sopii hyvin lounaaksi tällaisena kauniina kevättalven päivänä.

Ainekset:
pari isoa perunaa
pari porkkanaa
pala lanttua
pala palsternakkaa
pala juuriselleriä
pieni kukkakaali
1 sipuli
pala purjoa
kasvisliemikuutioita, jauhetta tai fondia
paprikajauhetta
mustapippuria
lipstikkaa
timjamia
basilikaa

Kuori ja pilko perunat, porkkanat, lanttu, palsternakka, selleri ja kukkakaali. Näistä lanttu ja porkkana kypsyvät hitaimmin, joten niistä voi tehdä vähän pienempiä, kun taas muut voi jättää vähän isommiksi paloiksi.

Silppua sipuli ja purjo. Kuullota sipulit kattilassa öljyssä. Lisää sitten vettä niin että kasvikset peittyvät. Lisää kasvisliemikuutioita tai fondia paketin ohjeen mukaan, esim. litraan vettä kaksi kuutioita.

Lisää pilkotut kasvikset ja mausta paprikajauheella, lipstikalla, timjamilla, pippurilla ja basilikalla. Anna kiehua hiljalleen kunnes juurekset ovat kypsiä. Suosittelemme jättämään kasvikset hieman purtavan napakoiksi. Tarkista maku ja tarjoile hyvän leivän kanssa. Keitto on hyvin onnistunut, jos liemi on maukas, mutta ei jätä alleen juuresten omia hienostuneita makuja.

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Rieska

Kanelibasilikan perheessä on sukusiteitä Etelä-Karjalan suuntaan. Toisella sukua on kotoisin Lemiltä ja Lappeenrannasta, ja toisella on äidin miehen kautta suhde Joutsenoon. Sillä seudulla tehdään vallan mainiota ohraleipää, jota kutsutaan rieskaksi. Muualla päin maata rieska viittaa useimmiten litteään leipäseen, jota Etelä-Karjalassa kutsuttaisiin varmaankin lepuskaksi.


Joutsenossa käydessä on aina etsittävä tuota mainiota rieskaa. Eri leipomot tekevät hieman erilaisia versioita, joita sitten maistellaan ja vertaillaan. Kotinurkiltamme Helsingistä hyvää rieskaa on vaikea löytää. Olisiko jollain lukijalla antaa hyviä vinkkejä? S-marketeissa tulee silloin tällöin vastaan Pullin rieskaa, joka ei mielestämme pärjää Joutsenon parhaimmille rieskoille.

Meillä on ollut jo pitkään tarkoitus kokeilla, miten rieskan valmistus onnistuisi kotona ja tavallisella sähköuunilla. Toisella yrityksellä se onnistuikin oikein hyvin. Paras leipä syntynee puilla lämmitetyssä leivinuunissa, mutta kyllä sähköuunikin tuotti hyvän tuloksen. Onnistuneessa rieskassa on kiinteä mutta pehmeähkö kuori ja sisus on kuohkea mutta ei kuiva.

Tässä ohjeessa vehnäjauhoja on enemmän kuin ohrajauhoja, mutta myös tasajakoa tai päinvastaista suhdetta ehdotetaan joissain resepteissä. Seuraavan kerran kokeilemme ohraisempaa versiota. Leivät jäivät myös hieman litteiksi, johon myös kiinnitetään huomiota seuraavalla kerralla. Joka tapauksessa, tällä reseptillä leivistä tuli todella hyviä.

Ainekset pariin rieskaan:
4 dl maitoa
2 dl piimää
30 g hiivaa
3 dl ohrajauhoja
5 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa

Lämmitä maito ja piimä kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva ja sekoita hyvin niin että hiiva liuekenee kokonaan nesteeseen. Lisää sitten suola ja ohrajauhot ja sekoita vispilällä tasaiseksi. Lisää vähitellen vehnäjauhot samalla sekoittaen. Taikina jää hyvin löysäksi ja tarttuvaksi. Anna taikinan kohota ainakin kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä lämpimässä paikassa.

Seuraavaksi on vuorossa rieskan valmistuksen vaikein osuus eli höpsytys (tai höpsötys, hypsytys tms.). Tähän tarvitaan höpsytyskuppi eli laakeahko puukippo. Kuppi jauhotetaan hyvin ja siihen annostellaan leivän verran taikinaa kerrallaan. Taikinaa höpsytetään eli hypytetään nopein ranneliikkein, jotta taikina saa rieskan pyöreän muodon. Sen jälkeen leipä kipataan pellille leivinpaperin päälle ja annetaan vielä kohota jauhotetun liinan alla puolisen tuntia.

Meillä ei ollut sopivaa puista kippoa ja tavallinen syvä lautanen ei tuntunut oikein toimivan, koska taikina tarttuu hyvin herkästi kiinni. Höpsytystekniikka jäi siis vielä aika vieraaksi - täytyy jatkaa harjoituksia, kun sopiva puinen kippo löytyy. Käytännössä höpsytyksen voi kyllä jättää vähemmälle ja kasata taikinasta kauhomalla rieskat suoraan pellille. Voit muotoilla leivistä pyöreitä jauhoisin käsin auttaen. Muista hyvä kohotus ennen paistoa.

Rieskoja paistetaan 225-250-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Uunista nostettujen leipien annetaan jäähtyä liinalla peitettynä. Sitten ei muuta kuin maistamaan voin kanssa.

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Kurpitsansiemensämpylät

Viikonloppuna yritimme tehdä perinteistä Itä-Suomalaista rieskaa, mutta rieskan tekeminen vaatii vielä hiukan harjoittelua ennen kuin voimme laittaa reseptiä tänne. Mutta koska uunituore leipä on vaan niin hyvää, piti sitä tehdä tänäänkin. Nyt sämpylöiden muodossa ja makua haettiin siemenistä. Sitä paitsi on sanottava, että taikinan leipominen on jollain lailla terapeuttista puuhaa, sillä ei niin onnistuneen maanantain jälkeen taikinan pyörittely sai ajatukset pois työasioista. Heinähattu ja Vilttitossu kirjoissahan mainitaan taikinaterapia ja täällä kyllä yhdytään siihen. Kokeilkaa seuraavan kerran, kun takana on huono päivä.

3dl vettä
1tl suolaa
3tl kuivahiivaa
3dl vehnäjauhoja
3dl sämpyläjauhoja
½dl auringonkukansiemeniä
½dl kurpitsansiemeniä
2rkl oliiviöljyä

Sekoita reilusti käden lämpöiseen veteen suola ja vehnäjauhot, joihin on yhdistetty kuivahiiva. Lisää siemenet ja sämpyläjauhot koko ajan vaivaten taikinaa. Lopuksi vielä muutama loraus oliiviöljyä ja vielä hiukan vaivausta. Nostata taikinaa vähintään tunti ja paista sämpylät 225 asteessa n. 10 minuuttia.