torstai 29. huhtikuuta 2010

Punainen pesto

Huomenna vietämme vappuaattoa yhdessä ystäväpariskunnan kanssa hyvän ruuan merkeissä. Vaikka elintarvikealan lakko yritti hämmentää vapun viettoamme, saamme kuitenkin herkkuja syödäksemme. Ilta aloitetaan mansikoiden ja kuoharin voimin ja jatketaan punaisessa pestossa marinoitujen vuohenjuustobroilereiden kera. Ei-lihan syöjälle marinoidaan kuhafileitä samaisessa pestossa. Jälkiruuaksi on tarjolla legendaarista Nina Lincolnin jäädytettyä suklaajuustokakkua, jonka ohjeen saatte vapun jälkeen. Kakku kun ei ole vielä kuvauskunnossa vaan odottaa syöjiänsä vielä pakkasessa.

Vinkiksi muuten raskaana oleville tai tuleville raskautuville. Pestossa käytetty parmesan- tai  pecorino romano-juusto on usein tehty pastöroimattomasta maidosta. Hakaniemen hallin juustomyyjä suositti tilalle kotimaista kovaa vuohenmaidosta tehtyä juustoa, jonka nimi pääsi tietysti jo unohtumaan. Lisätään se nimi tänne, kun seuraavan kerran kävelemme tuon juustotiskin ohi. Niin ja meidän pestomme taisi tällä kertaa olla kyllä ruskea, sillä käyttämämme aurinkokuivatut tomaatit olivat rusehtavia.

1 dl pinjansiemeniä
n. 2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 dl raastettua parmesanjuustoa
2 valkosipulinkynttä
1 tl sokeria
1½ dl oliiviöljyä
½ puskaa basilikanlehtiä

Laita kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja surraa tahnaksi. Oliiviöljyn määrää voit itse säädellä mieltymyksesi mukaan. Pesto säilyy jääkaapissa noin viikon ja on hyvä paitsi marinointikastikkeena niin myös pastan kanssa sellaisenaan. Toimii myös leivän päällä.

Jos haluat marinoida kanaa tai kalaa, niin pyörittele rintafilepalat pestossa ja jätä marinoitumaan jääkaappiin yön yli. Paista uunissa marinaadin kera ja tarjoa vaikka valkosipuliperunoiden ja salaatin kera. Samantapainen ohje cashew-pähkinäpestossa marinoiduista kalkkunanrintafileistä löytyy täältä. Tällä kertaa lisäsimme broilerien päälle vielä kiekot vuohenjuustoa. Kanan ja kalan voi myös mainiosti grillata, kunhan grillikausi pääsee vauhtiin.

lauantai 24. huhtikuuta 2010

Punainen tofu-rapucurry

Aamupäivästä tuli käytyä Lapsimessuilla Messukeskuksessa. Pääsymaksua kyseiseen tapahtumaan ei onneksi tarvinnut maksaa, sillä 13 euron hinta pelkästä astumisesta "mainosmaailmaan" tuntui kyllä kohtuuttomalta. Mainostamisestahan messuissa on kuitenkin kyse. Mutta vilinää ja vilskettä tuosta pääsymaksusta huolimatta riitti. Parasta sisältöä olivat luennot ja pienten yksityisten vaateliikkeiden tuotteet. Ihania retrobodyja oli mukava hipelöidä ihan livenä eikä netin sivujen kautta. Työn puolesta on tullut käytyä messuilla aiemminkin ja tänä vuonna täytyy sanoa, että taantuma oli iskenyt ns. ilmaisnäytteisiin. Niitä kun ei juuri ollut tarjolla. Kaiken kaikkiaan; ilman näitäkin messuja voi elää, mutta jos ilmaiseksi pääsee, niin miksipä ei uhmaisi taaperoikäisten ja vaunukansalaisten muodostamaa joukkoryysistä. Lehmän hermot vain mukaan..

Tämän päivän ruuassa currytahna on luonnollisesti tärkein ainesosa. Curryn pitäisi olla maultaan tasapainoinen ja täyteläinen. Toki tahnaa voi myös korjata lisäämällä oman maun mukaan lisää mausteita; punainen currytahna sisältää ainakin chiliä, galangaa, sitruunaruohoa, korianteria, valkosipulia, sipulia, katkaraputahnaa ja kaffir-limeä. Se on siis melkoinen kokonaisuus, missä tasapainon hakeminen on monimutkainen juttu. Todellinen thai-intoilija valmistaisi tahnan itse, ehkä mekin vielä joskus, mutta toistaiseksi olemme tyytyneet kaupan valmiisiin vaihtoehtoihin. Varsinkin kun olemme löytäneet tahnan, joka miellyttää meitä. Kyseessä on Lobo-merkkinen tahna, jota saa ainakin Kolmannen linjan aasialaiskaupasta (Aseanic Trading).

Päivän ruuaksi harkittiin ensin parsaa ja hollandaise-kastiketta mutta päätettiin sittenkin siirtää se huomiselle. Katsotaan huomenna, onnistuiko hollandaise :)

Ainekset:
15-20 isoa kypsennettyä ravunpyrstöä
200 g kiinteää tofua
porkkana tai pari
puolikas punainen paprika
kiinankaalia
öljyä
hyvää punaista currytahnaa
3-4 dl kookosmaitoa
kalakastiketta
muutama kaffir-limen lehti murskattuna
tuoretta korianteria

Kuori ja leikkaa porkkanat ohuiksi pitkiksi siivuiksi. Leikkaa myös paprika ohuiksi siivuiksi. Silppua kiinankaali suikaleiksi ja pilko tofu kuutioiksi. Kypsennä ravut paistamalla, jos ne ovat raakoja. Siirrä ne sitten odottelemaan. Voit myös poistaa kypsistä ravuista kuoret, jotta syöminen on helpompaa.

Uppopaista tofukuutioita kattilassa kuumassa öljyssä joitakin minuutteja, jotta ne saavat väriä ja kiinteän pinnan. Siirtele kuutioita paistaessa, jotta ne saavat hyvän pinnan joka puolelta eivätkä tartu toisiinsa kiinni. Nosta valmiit tofukuutiot lautaselle talouspaperin päälle valumaan ylimääräiset öljyt pois. Uppopaistaessa öljyn tulisi olla noin 180-asteista. Varo ylikuumentamista ja pidä kattilan kansi valmiina varmuuden vuoksi. Alilämpö taas toisaalta saa tofupalat imemään tarpeettoman paljon öljyä. Ja muistathan, että keitinrasva pitää hävittää esim. muovipulloon pakattuna roskiksessa. Älä siis kaada sitä viemäriin!

Kuumenna kasari ja sekoita siinä tasaiseksi 2,5 dl kookosmaitoa ja punaista currytahnaa. Maistele ja lisää tahnaa maun mukaan. Tarkoitus on saada aikaan vahva ja melko tulinen maku, joten tahnaa voi laittaa melko paljon, riippuen tahnan vahvuudesta. Muutaman minuutin paistamisen jälkeen lisää porkkanat. Lisää myös vielä noin desi kookosmaitoa ja sekoita. Anna kypsyä hiljalleen kannen alla noin 5-10 minuuttia. Lisää sitten mukaan paprikat ja kiinankaali sekä tofukuutiot. Lisää tarvittaessa vähän vettä, jos koostumus alkaa mennä kovin paksuksi.

Anna kypsyä vielä 5-10 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. Mausta maistellen kalakastikkeella, murskatuilla kaffir-limen lehdillä ja tuoreella korianterilla. Lisää ravut, sekoita, kuumenna ja tarjoile riisin kanssa.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Vohvelit

Vohveleista tulee mieleen lapsuuden joka vuotuiset käynnit Linnanmäellä. Siellä oli tarjolla vaihtoehtoisesti joko vohvelit kermavaahdolla tai sitten legendaarinen herkkutötterö. Muistaako kukaan kyseistä tötteröä? Valtavan ison vohvelin sisään tungettiin pari palloa jäätelöä, kinuskikastiketta, kermavaahtoa ja strösseliä. Valinta näiden kahden herkun välillä oli todella vaikea. Siinä vaiheessa kun hommasimme kotiin omaan vohveliraudan, valinta osui yleensä herkkutötteröön. Tällä kyseisellä vohveliraudalla paistoimme myös nämä vohvelit. Ainakin 20 vuotta myöhemmin.

Parhaat vohvelit ovat rapeita ja siksi ne pitäisi syödä suoraan paistamisen jälkeen. Yksi rapeuden salaisuus on tietysti oikean voin käytössä, mutta meidän mielestämme yhtä oleellista on kuohkean taikinan aikaan saaminen. Kuohkeus tulee vaahdotetusta valkuaisesta. Meidän vohvelirauta osoittautui ihan toimivaksi vaikka edellisistä paistoksista on aikaa varmasti 5 vuotta ja masiina on nähnyt parhaat päivänsä 80-90-luvun taitteessa. Joitakin sähkölaitteita kannattaa siis säilytellä vuodesta toiseen.

Ja hei vink, vink..Sima kannattaa pistää viimeistään nyt tulemaan.

3 valkuaista
3 keltuaista
½ tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
50 g sulatettua voita
4 dl maitoa
2tl vaniljasokeria

Tämä ohje on tarkoitettu hillon kanssa syötäviä vohveleita varten. Jos teet suolaisen täytteen, niin jätä vaniljasokeri pois. Jos taas syöt vohvelit marjojen kanssa, niin lisää myös tavallista sokeria taikinaan. Sekoita keltuaiset, suola, sokeri, maito, vehnäjauhot, leivinjauhe ja sulatettu voi kulhossa keskenään. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää vaahto muun taikinan joukkoon. Paista vohveliraudalla ja nauti mieluiten heti hillon ja kemavaahdon kera.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kantarellipasta

Välillä on tarve tehdä simppeleitä ja nopeita arkiruokia. Pasta pelastaa monesti näissä tapauksissa. Pakastinta pitää jo tyhjennellä ja sieniä meiltä löytyy vielä jonkin verran. Kantarellit on poimittu yhteispelillä Joutsenon metsästä viime loppukesästä. Koska sienet ovat mietoja maultaan sopii niiden kanssa eityisesti kesäkurpitsa. Tässä linkki todella mainioon kanttarelli-kesäkurpitsarisottoon, joka vaatii sitten hiukan enemmän vaivaa ja aikaa. Mutta tänään siis pikapastaa kantarelleista tällaisella meiningillä.

n. 2-3dl paistettuja kantarelleja pakkasesta
vajaa 10cm pala kesäkurpitsaa
pieni pala parsakaalia
1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1prk kanttarelli creme bonjour tuorejuustoa
½-1dl vettä
valkopippuria
suolaa

tuorepastaa
basilikan lehtiä revittyinä

Pilko kesäkurpitsa, parsakaali, sipuli ja valkosipuli pieniksi paloiksi. Paista pannulla öljyssä ja lisää kantarellit sekä tuorejuusto. Anna juuston sulaa hiljalleen ja lisää joukkoon vettä. Kiehuta kasaan ja mausta valkopippurilla sekä suolalla. Tarjoile tuorepastan kanssa. Pinnalle voit vielä ripotella tuoreita basilikan lehtiä.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kolmen kaalin gratiini

Vauhdikas viikonloppu takana. Lauantaina olimme häissä Suomenlinnassa. Häät ovat aina ihania, kun hääpari säteilee omaa onneaan siten, että se tarttuu vieraisiinkin. Omat häät ovat vielä niin hyvin muistissa, että sitä herkistyy nykyään vielä eri tavalla kuin ennen. Ja onhan se kivaa päästä syömään hyvin, tutustumaan uusiin ihmisiin ja pyörimään tanssilattialle oman rakkaan kanssa. Joten kiitos hääparille, että pääsimme osalliseksi heidän isoon juhlaansa! Sunnuntaina juhlimme puolestaan 2-vuotiaan kummipoika Leon synttäreitä. Pieni poika kyllä valloitti olemuksellaan paitsi kummitädin niin muutkin vieraat. Lapsen iloa lahjoja avatessa on niin hauska seurata.

Sunnuntaina pääsimme varsinaiseen ruokapöytää vasta myöhemmin illalla ja silloin päätimme tehdä "kevyesti" kolmen kaalin gratiinia. Ruusukaaleja oli tullut hommattua jo aiemmin ja niihin yhdistimme parsa- ja kukkakaalia sekä fetajuustoa. Tämä käy hyvin lisukkeeksikin, mutta kyllä tällä saa nälän vietyä ihan itsekseenkin. Tämä annos riitti hyvin kahdelle pääruuaksi. Olemme tehneet aikaisemminkin gratiinia. Koskenlaskijajuustoisen gratiinin ohje löytyy täältä ja toinen kesäinen fetaversio löytyy täältä.

ruusukaaleja
pienehkö kukkakaali
300g parsakaali
3 valkosipulinkynttä
kuivattua oreganoa
kuivattua basilikaa
mustapippuria myllystä
(suolaa)

2dl kermaa
1dl valkoviiniä
150-200g pehmeää fetajuustoa
1rkl vehnäjauhoja

Leikkaa ruusukaaleista kannat pois ja kuori ulommaiset lehdet pois. Esikeitä ruusukaaleja n. 5 minuuttia. Leikkaa kukka- ja parsakaali paloiksi ja kaada uunivuokaan. Lisää joukkoon esikeitetyt ruusukaalit. Mausta viipaleiksi leikatuilla valkosipulinkynsillä, löysin käsin yrteillä ja mustapippurilla. Lisää tarvittaessa suolaa, mutta muista että fetajuustosta ruoka saa myös suolaisuutta.

Tee gratiini valmiiksi. Kaada kulhoon kerma ja valkoviini. Sekoita vehnäjauhot hyvin nesteen joukkoon. Murustele joukkoon fetajuusto. Sekoita ja kaada kasvisten päälle. Paista 200 asteessa n. 40 minuuttia.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Sitruuna-banaanirahka

Ihana viikonloppu ilmojen puolesta takana. Loman loppuminen tietysti surettaa, mutta muuten viikonloppu tuli käytettyä tehokkaasti. Lauantaina teimme pizzaa (kuva unohtui ottaa, kun herkku hävisi niin nopeasti lautaselta) sellaisella pizzapohjaohjeella, jota kohotetaan koko yö jääkaapissa. Koska 5-vuotias Samukin kehui pohjaamme, niin lupaamme tehdä kuvan ja ohjeen kera pizzaa uudestaan myöhemmin keväällä. Sunnuntai meni ikkunoita pestessä ja vauvahankintoja hakiessa ja hiplatessa. Viime aikoina toinen meistä on "kärsinyt" hirmuisesta rahkahimosta. Vähintään kerran viikossa tulee tehtyä tuota herkkua joko marjoista tai hedelmistä. Tänään jälkkäriksi piti saada vähän kirpeämpää versiota ja siitä syntyi tämä hiukan kirpakka herkku.

1prk Valion sitruunarahkaa
1prk rahkaa
1 banaani
1rkl sitruunamehua
sokeria maun mukaan

Puserra sitruunamehua noin ruokalusikallisen verran. Pilko banaani ja sekoita kaikki aineet keskenään. Anna maustua jääkaapissa hetken aikaa.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Makeat uunijuurekset paistetun halloumin kanssa

Viimeistä iltaa mökillä viedään... Huomenna edessä on kotimatka, toki koukkaamme ensin Lappeenrannan kautta tapaamassa sukulaisia. Tänään tarvoimme pienen kävelylenkin metsässä, jossa lunta löytyi vielä ihan kiitettävästi. Aurinkoisilta aukeilta paikoilta lumi oli jo sulanut lähes olemattomiin, mutta välillä sitä löysi itsensä uppoutuneena polveen asti lumikinoksista. Pihapiirin rinteestä lunta löytyi juuri sopivasti, jotta toinen hurjapää pääsi laskemaan pulkalla puiden lomasta. Tuo mäenlasku päättyi kuitenkin yhtä hienosti kuin lastenlaulun jänöjussilla..

Uunijuureksia ei voi kehua tarpeeksi. Niitä tulee syötyä varsin usein ja aina vähän eri tavalla tehtynä. Tämän päivän versio oli tällainen:

1 palsternakka
1 pieni kukkakaali
1 bataatti
puolikas lanttu
8-10 valkosipulinkynttä
½ sipuli
½ dl kurpitsansiemeniä
reilusti tuoretta oreganoa ja basilikaa silputtuna (yhteensä n. 1dl)
n. 1 rkl balsamicoa
n. 1 rkl fariinisokeria
½-1dl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria myllystä

Kuori ja paloittele kasvikset. Lanttu kannattaa leikata kaikkein ohuimmiksi paloiksi, sillä sen kypsennys ottaa pisimmän ajan. Bataatin saa jättää reiluiksikin paloiksi, sillä se kypsyy ensimmäisenä. Laita kasvikset uunivuokaan ja ripottele päälle kurpitsansiemenet ja silputut yrtit. Mausta vielä suolalla ja pippurilla. Lopuksi lorauta päälle balsamicoa ja oliiviöljyä. Kypsennä uunissa 200 asteessa n. 40 minuuttia. Tarjoile paistetun halloumijuuston kanssa.

Rapeat uunifenkolit


Seuraava ohje on mukailtu Glorian ruoka&viini-lehden ohjeesta (2/2010). Fenkoleita ei ole meillä juurikaan nähty ruokapöydässä, joten oli todellakin aika testata nämä kasvikset. Fenkolille on ominaista hieman anismainen tuoksu ja maku, joka kylläkin lievenee kypsennettäessä. Fenkolit maistuvat varmasti myös lihan kumppanina, mutta meillä ne kypsennettiin samaan aikaan smetanalohen kanssa. Täytyy todeta, että fenkolit olivat yllättävän hyviä ja kuorrutuksen ihana tuoksu lisäsi niiden houkuttelevuutta. Tätä kannattaa kokeilla.

250 g kokonainen luomu fenkoli
2 valkosipulinkynttä
½ dl kurpitsansiemeniä
1dl vaaleita leivänpalasia/murusia
½ dl hienonnettuja tuoreita yrttejä (meillä basilikaa ja oreganoa)
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria myllystä
1 rkl + ½ dl oliiviöljyä
½ tl raastettua sitruunankuorta
½-1 rkl sitruunanmehua

Halkaise fenkoli neljään osaan ja keitä paloja runsaalla suolalla maustetussa vedessä n. 10 minuuttia, kunnes ne ovat hiukan pehmenneet. Nosta fenkolit uuni vuokaan. Tee kuorrutus. Hienonna valkosipulinkynnet. Lisää valkosipuli sekä siemenet, leipämurut, mausteet ja yrtit pieneen astian. Lisää joukkoon 1rkl oliiviöljyä, sitruunan kuori ja -mehu. Sekoita hyvin ja kaada fenkoleiden päälle. Lorauta vielä lopuksi fenkoleiden päälle ½ dl oliiviöljyä.

Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia, riippuen hiukan fenkoleiden koosta. Kokeile välillä haarukalla. Fenkolit saavat jäädä hiukan napakaksi.

Smetanalohi


Ortodoksisessa perinteessä nähtävästi ajatellaan, että pääsiäissunnuntaina paasto päättyy ja siirrytään herkkuruokien pariin. Lampaan lisäksi pöytään katetaan smetanalohta. Tämän tiedon poimimme ajomatkalla, kun vanha kunnon radiokanava Ylen ykkönen lähetti ohjelmaa Valamon luostarista ja heidän pääsiäiseen valmistautumisestaan. Mikähän siinä on, että lapsena ja nuorena sitä inhosi, kun vanhemmat soitattivat autossa Radio Suomea yms, mutta nykyään huomaa itse kääntävänsä esille vanhat radiokanavat, kun Helsinki jää taakse? Noh, meidän motiivimme smetanalohelle olivat kyllä puhtaasti maalliset, sillä halusimme juhlistaa toisen syntymäpäiviä mahdollisimman herkullisen ruuan parissa.

600g merilohta
muutama tl limenmehua
reilusti sinappia
merisuolaa myllystä
sitruunapippuria
vajaa prk smetanaa
(siitakesieniä)

Nypi suurimmat ruodot pois lohifileestä ja suolaa ja pippuroi kala. Lorota päälle hiukan limenmehua. Levitä sinappia veitsen avulla joka puolelle kalaa. Lopuksi kala kuorrutetaan reilulla kerroksella smetanaa. Meiltä oli jäänyt siitakesieniä jääkaappiin, joten ne aseteltiin vielä smetanan päälle. Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia. Kannattaa tarkkailla välillä, ettei kalan pinta pääse tummumaan liikaa. Tarvittaessa laita foliota kalan suojaksi.

Tarjoile kala vaikkapa rapeiden uunifenkolien kanssa.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Uunibanaanit


Mökillä kokkaillu asettaa aina omat haasteensa, koska välineet eivät koskaan vastaa kotikeittiön tarpeistoa. Me haluamme herkutella myös mökkiolosuhteissa, joten jälkiruokaakin pitää saada. Hirvittävän helppo (ja hirvittävän hyvä) jälkkäri on uunissa paistetut banaanit. Kesällä tämän voi toteuttaa grillissä folioon pakattuna. Me söimme herkkua kinuski-keksikermajäätelön sekä tölkistä poimittujen mangostaanien kera. Vaniljajäätelö käy ihan yhtä hyvin.

½ reilun kaupan banaani per syöjä
½ tl voita jokaisen banaanin päälle
n. 1 tl fariinisokeria jokaisen banaanin päälle
kanelia
(kookoshiutaleita)

jäätelöä
(tölkistä mangostaaneja)

Leikkaa banaanit puoliksi ja halkaise vielä pituussuunnassa. Laita palat uunivuokaan ja ripottele jokaisen viipaleen päälle fariinisokeria ja nokare voita. Ripottele päälle kanelia ja halutessasi kookoshiutaleita. Paista 200 asteessa n. 10-15 minuuttia, kunnes banaanit ovat pehmeitä ja päälle on muodostunut karamellikastiketta. Tarjoile suoraan uunista hiukan pehmenneen jäätelön kera.


Tänään pääsiäissunnuntaina piilottelimme perinteen mukaisesti suklaamunia pitkin mökkiä ja etsimme niitä heti aamusta. Makean himo ei toki hellittänyt siihen, vaan juhlistimme tämän päiväistä synttäripoikaa myös perinteistäkin perinteisemmällä täytekakulla. Täytteenä oli pakastemansikoista keitettyä pika "hilloketta" eli mansikoita ja hillosokeria, joita oli keitelty kokoon. Lisäksi väliin tuli banaanisurvosta ja vaniljarahkaa. Päällä olevat espanjalaiset mansikat toimivat lähinnä koristeena, sillä makua niistä ei juuri tullut. Meistä kakun sydän on runsaat täytteet ja kuohkea, itsetehty, hyvin kostutettu kakkupohja. Mitään sen kummempaa ei tarvita, vaikka monet leivontablogit kehottavatkin mitä kummallisempiin suorituksiin mm. mantelimassan kanssa. Mutta myönnetään, kateus iskee kun näkee noita uskomattomia suorituksia, joita nykyään loihditaan lasten ja aikuisten syntymäpäiväjuhliin.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Pinaattikeitto


Lumi sulaa ihan silmissä ja joka puolelta kuuluu tasaista lorinaa. Kevään tulon ääniä. Mökillä noihin ääniin pääsee ihan eri tavalla käsiksi, kun muuten on niin ihanan hiljaista. Lintujen äänet toki rikkovat hiljaisuuden, mutta sehän sopii. Tänään miespuolinen Kanelibasilika huhki lapion varressa, jotta saimme polun aikaiseksi mökiltä pihasaunaan. Kunnon kosteat löylyt, palavan puun tuoksu ja vilvoittelu kylmällä terassilla rentouttaa stressistä kärsivän. Viimeistään tämän jälkeen voi sanoa laskeutuneensa lomaviikkoon. Saunan päälle ruuaksi pinaattikeittoa ja keitettyjä kananmunia. Ei paha.

Ainekset:
300 g pinaattia (pakaste)
1 litra maitoa
2 rkl voita
3 rkl vehnäjauhoja
n. 2 tl suolaa
n. 2 tl sokeria
valkopippuria

Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää sitten maitoa vähän kerrallaan vispilällä sekoittaen, jotta jauhoseos sekoittuu maitoon tasaisesti. Kuumenna kiehuvaksi ja anna sitten porista hiljalleen kymmenisen minuuttia välillä sekoittaen ja varoen että maito ei pala pohjaan. Lisää sitten sulatettu pinaatti ja sekoita. Lisää mausteet maun mukaan. Kiehauta ja anna muhia hetken. Tarjoile hyvän leivän ja keitettyjen kananmunien kanssa.

Karsturannan rieska


Tämä asia on tullut esille jo moneen otteeseen, mutta mehän olemme aivan rieskafaneja. Pääsiäislauantaina olimme ajoissa Joutsenon K-kaupassa pyydystämässä Karsturannan rieskaa, joka on ehdottomasti parasta rieskaa mitä olemme Etelä-Karjalasta löytäneet. Tässä siis vinkki sinulle, joka satut ajelemaan näillä seuduilla. Tee pieni mutka ja hommaa itsellesi kiviarinalla paistettu, käsin höpsytetty rieska, joko paikallisesta ruokakaupasta tai suoraan rieskatuvalta. Tätä herkkua ei ole tarjolla joka päivä, joten rieskat katoavat kaupoista nopeasti. Rieskan ostoa ei siis kannata jättää iltaan.

Karsturannan rieskatupa: Arposenniementie 120, 54100 Joutseno

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Tom yam kung

Tom yam -keitto on phad thain ohella varmasti yksi tunnetuimmista thaimaalaisen keittiön herkuista. Keitossa yhdistyvät tulisuus, happamuus ja suolaisuus. Höyryävä ja voimakas keitto sopii erityisen hyvin lämmittämään talven keskellä, vaikka thaimaalaiset eivät keittoaan ole varmaan kehittäneetkään siihen tarkoitukseen. Meitä keitto lämmitti mukavasti, kun olimme asettautuneet Joutsenon mökille pääsiäisen viettoon. Kahdenkeskinen aika hyvin varustellussa mökissä on luksusta; tästä mahdollisuudesta kiitokset lähtevät Italiassa viinimatkalla oleville perheenjäsenille.

Ainekset:
2 kortta sitruunaruohoa
thai kalakastiketta ja/tai kasvisliemifondia
pieni sipuli
pari pientä tomaattia
pieni pala galangaa (tai inkivääriä)
pieniä chilipaprikoita
chilijauhetta
2-3 kaffir-limen lehteä
n. 100 g herkkusieniä (tai shiitake-sieniä)
pari kourallista kuorittuja ja kypsiä keskikokoisia ravunpyrstöjä
n. 2-3 rkl thai chilitahnaa (nam prik pao, sisältää mm. öljyä, chiliä ja katkarapua)
n. 2 rkl tamarinditahnaa
1 lime
tuoretta korianteria

Leikkaa sitruunaruohoista paksu alaosa pois ja poista kerros kuorta. Leikkaa ruohot parin sentin paloiksi vinottain ja riko paloja hieman lyömällä niitä sopivalla tylpällä esineellä. Kuori ja leikkaa galangasta noin 5 ohutta siivua. Leikkaa sipuli lohkoiksi ja tomaatti puolikkaiksi lohkoiksi. Leikkaa herkkusienet neljäsosiksi ja chilipaprikat kahtia.

Kaada litra vettä kattilaan, mausta fondilla ja/tai kalakastikkeella niin, että liemestä tulee melko suolainen. Lisää sitruunaruohopalat, kiehauta ja anna muhia hiljalleen kannen alla noin 15 minuuttia. Poista sen jälkeen suurin osa sitruunaruohoista. Lisää liemeen sipulit, chilipaprikat, galangasiivut ja kaffir-limen lehdet. Anna kypsyä pari minuuttia ja lisää sitten sienet, chilitahna ja tamarinditahna. Maistele ja lisää tahnoja ja chilijauhetta maun mukaan. Keiton on tarkoitus olla hyvin tulinen mutta tulisuuden, happamuuden ja suolaisuuden tulisi olla tasapainossa.

Kiehauta ja anna kypsyä hiljalleen pari minuuttia. Lisää lopuksi tomaatit ja ravut, anna kuumeta minuutin ja nosta pois levyltä. Lisää vielä limen mehua vähän kerrallaan ja maistellen sopivaa happamuutta hakien. Lisää reilusti korianteria, sekoita ja tarjoile heti.