maanantai 22. heinäkuuta 2013

Jokirapu-avokadopasta

Hittiohje avokadopastasta on ihastuttanut meidätkin. Tällä kertaa hiukan varioimme sitä toisen herkkumme, jokirapujen avulla. Pientä muutosta ohjeeseen toi myös sipulinvarret ja parmesaanin vaihtuminen pelkästään pecoriinoon. Lisäsin myös hiukan valkosipulin määrää. Ja hyvää oli. En ole muuten vielä tavannut ihmistä, jolle tämä ei maistuisi. Helmi tosin jättää tästä avokadot, kaikki vihreät ja ravut syömättä. Silti on kuulemma "tosi hyvää!".

Viime viikon vietimme vuokramökillä, johon saimme vieraaksemme Vilukissan villojen perheen. Grillasimme yhdessä hampurilaisia, jotka jokainen sai koota mielensä mukaan. Itsetehdyt jauheliha- ja lohimurekepihvit, halloumijuusto, cheddar, avokado, salaatti, sipuli, tomaatti, kurkku ja kastikkeet. Voitte uskoa, että oli taiteenlaji, että hampparit sai jotenkin syötyä. Mutta mukava kesäruoka grillin ääressä valmistettavaksi. Helmi sai myös upeat virkatut prinsessakruunut Vilukissalta, jotka ovatkin olleet kovassa käytössä.

Me hiljenemme joksikin aikaa, sillä siirrymme metsän keskelle lähelle Lappeenrantaa. Kokeilemme eloa mökissä, jossa ei ole sähköä ja ruoka valmistetaan leivinuunissa. Varmasti saamme sielläkin aikaan mahtavia keitoksia ja kaiken kruunaa maakellarikylmä valkoviini. Viimeiseksi lomaviikoksi - miehen palatessa töihin- siirrymme tyttären kanssa Joutsenoon äidin hoteisiin. Jostain syystä olen käynyt ihan kuumana tästä meidän Itä-Suomen mökkikierroksesta ja etenkin tuosta sähköttömästä mökistä. Olen ostanut siivoustarvikkeita, kasan kynttilöitä, uudet peitot ja tyynyt, aurinkotuolin ja viimeisenä kolmen hengen mäntyisen puutarhakeinun. Jotenkin tuollainen totaallinen nollaaminen tekee ainakin ajatuksena sielulle hyvää. Ei ole televisiota, ei tietokonetta vaan kynttilänvalo ja hiljaisuus. Lapsi totesikin, että aikoo mökillä istua meidän kainalossa illat pitkät :) Toki sen verran tunnen itseäni, että lähiseudun tuottajatorit, lasten kesäteatterit ja teemapuisto on jo tsekattu valmiiksi. Pitäähän sitä välillä päästä ihmisten ilmoille.

Mutta, kaikille teille oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää ja palataan taas akut ladattuina arkeen elokuun puolivälissä!

2 kypsää avokadoa
1 lime
½ dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
½ chili
n. 2 dl raastettua pecorino juustoa
2 sipulin vartta hienonnettuna
reilusti tuoretta basilikaa
reilusti tuoretta lehtipersiljaa
n. 150 g jokiravunpyrstöjä
suolaa
pastan keitinvettä tarpeen mukaan

400 g keitettuä spagettia

Laita pastavesi kiehumaan. Laita veteen reilusti suolaa. Purista limestä mehu ja kaada se isoon kulhoon. Lisää öljy, pieneksi hienonnetut valkosipulit ja chilit (poista siemenet). Raasta pecorinojuusto sekään ja hienonna yrtit ja sipulin varret kulhoon. Lisää kuutioidut avokadot sekä jokiravunpyrstöt. Sekoita kaikki hyvin sekaisin. Lisää al dente keitetty spagetti joukkoon. Itse keitän spagettia 1 minuutin vähemmän kuin mitä ohjeessa lukee. Sekoita spagetti ja kastike sekaisin, lisää tarvittaessa spagetin keitinvettä. Mausta suolalla, jota saa lisäillä aika reippaasti. Maistele välillä, sillä suola on tämän ruuan The Juttu. Sitä on oltava tarpeeksi. Syö heti ja nauti hyvän valkoviinin kanssa.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kana-vuohenjuustopasta

Outoa, ettei meillä ole tästä klassikosta reseptiä... Kanan ja vuohenjuuston liitto on match made in heaven ja kyseistä yhdistelmää olen tehnyt aina vähän fiilispohjalla. Tällä kertaa tein kastikkeen hiukan määriä ja suhteita tarkastellen. Silti edelleen aineksissa oli teemana "tyhjennä jääkaappi ylimääräisistä aineksista". Eli kasviksia voi toki varioida. Minä rakastan pinjansiemeniä ja laitan niitä mielelläni vähän kaikkeen. Tässä ne tuovat mukavaa purutuntumaa.

Kesäloma on nyt virallisesti alkanut ja minulla se alkoi autokoulun syventävänvaiheen tuskallisilla suoritteilla. Ei olisi yhtään huvittanut taas saada yrmeää autokoulunopettajaa siihen viereen tarkkailemaan ja arvioimaan ajoani. Liukasajo jännitti myös ihan hirveästi, mutta totesin sen annin olleen ehdottomasti parasta. Omasta autostamme olivat takarenkaat sen verran huonossa kunnossa, että ne lähtevät nyt vaihtoon liukkaalla ajamisen harjoitusten insiproimana. Liukasradalla meillä oli myös todella kiva ja kannustava opettaja, jonka neuvoista sain paljon. Jostain syystä itsessäni saa nämä "seipäännieleet, hiukan kovismaiset" sedät vain todella pahoja fiboja aikaiseksi. Itse kun annan työssäni asiakkaille palautetta, olen oppinut että liika kritiikki kerralla ei ole rakentavaa. Mielummin 5 hyvää asiaa ja 1 kehitettävä puoli. Nytkin ajokoulun opettaja kertoi luettelomaisesti minulle kehittämiskohteeni, mutta ei ollut sanomassa mitään hyvää ajosuorituksestani. Itse sain sitten kysellä, että kai tässä nyt jotain hyvääkin. Ja olihan sitä, mutta ilmeisesti sen ei katsottu olevan maininnan arvoista. Autokoulun opettajilta pitäisi vaatia psykologista silmää opettamistaitoen lisäksi. No, mutta pitkäaikainen ajokortti on huomisen jälkeen hoidettu ja mun ei tartte palata sille rikospaikalle enää koskaan.

2-3 kpl maustamattomia broilerin rintafileitä
kourallinen papuja
1 sipuli (varsineen, jos on kesäsipuli)
1,5 dl kermaa
150 g pehmeää vuohenjuustoa
2 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria
tuoretta rucolaa päälle

spagettia, penne pastaa...tms.

Laita pasta vesi kiehumaan. Leikkaa broilerinfileet suikaleiksi. Pilko pavut muutaman sentin paloiksi ja silppua sipuli. Paista broilerin paloja öljyssä ja lisää pavut sekä sipulisilppu. Kun sipuli on pehmentynyt, lisää joukkoon kerma. Kiehauta ja sekoita joukkoon vuohenjuusto. Keittele miedolla lämmöllä sen aikaa, kun spagetti kiehuu kattilassa. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää joukkoon pinjansiemenet. Sekoita keitetty pasta ja kastike keskenään ja nosta annokset lautasille. Revi päälle vielä tuoretta rucolaa.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Hellepäivän vesimelonijuoma


Viimeinen työviikko ennen kesälomaa alkoi. Mies ja tytär aloittivat lomansa tänään ja päätin yhdistää touhukkaan päivän päätteeksi murusilleni tuoreet mansikat ja vesimelonin. Meillä juodaan iltaisin paljon erilaisia jugurttipohjaisia hedelmäjuomia. Helmin suosikki taitaa olla perus hedelmäjuoma, jossa on surrautettu yhteen kiiviä, banaania ja mansikkaa. Nyt kesän tullen pääsen käyttämään omaa lemppariani vesimelonia, joka raikastaa kivasti juoman kuin juoman. Tässä hain vähän aasialaista tunnelmaa lisäämällä joukkoon vielä kardemummaa. Nää hedelmäjuomat on hyvä tapa saada muksu syömään hedelmiä... vielä kun saisin muut vihreät maistumaan. Meillä ei lapselle maistu salaatit tai tomaatit, kurkkukin vain hyvällä tuurilla. Mikä ihme siinä onkin, että lapsille nää terveelliset ruuat on ihan pakkopullaa? Yritän sitten raastaa porkkanaa ruuan joukkoon tai piilotella sipulia kastikkeeseen ihan pieneksi silputtuna. Yrtit Helmi kaivaa samantien pois ruuasta ja ilmoittaa, että "minä en syö näitä vihreitä!". Pitää vissiin rueveta tekee jotain vihreitä salaattipohjaisia terveyssmoothieita, mutta ne ei taas innosta mua yhtään.

1 banaani
kourallinen tuoreita mansikoita
iso pala vesimelonia
3-4 rkl turkkilaista jugurttia
1 tl jauhettua kardemummaa
1 rkl sokeria

Kaikki ainekset vaan sekaisin ja kone jylläämään. Mitä enemmän vesimelonia sitä juoksevampaa juomasta tulee. Tarjoa kylmänä!