maanantai 31. elokuuta 2009

Sitruunainen kookos-sienikeitto


Tämä keitto tuli vinkkinä Mirvalta, toisen Kanelibasilikan vanhalta (?) opiskelukaverilta. Mirvalle kiitokset tästä erittäin maukkaasta keitosta, joka yhdistää perinteiset sienet thaimaalaiseen makumaailmaan. Vaikka perinteinen kermapohjainen sienikeitto onkin todella hyvää, niin totuuden nimissä on sanottava, että vuoden aikana sitä voi saada liian monta kertaa alkuruokana. Välillä on siis hyvä kokeilla eri versioita ja tässä yksi todella hyvä resepti. Rohkeasti vaan kokeilemaan.

Tämänkertaiset sienet ovat muuten taas lahjoituskamaa ja kiitokset lähtee Maritalle. Varsinkin mustatorvisienet ovat todellista herkkua.

n. 7 dl vettä
1 tlk kookosmaitoa
n. 300g kantarelleja ja mustatorvisieniä
3 porkkanaa suikaleina
pala purjoa
2 valkosipulinkynttä
200 g kiinankaalia
thaibasilikaa
timjamia
2 kasviliemikuutiota
muutama rkl currytahnaa, meillä panang currya (määrä riippuu tahnan voimakkuudesta)
1 sitruunan mehu
suolaa ja mustapippuria maun mukaan lopuksi

Paista sienet pannulla, jotta niistä lähtee nesteet pois. Leikkaa porkkanat, purjo ja kiinankaali suikaleiksi. Mittaa kattilaan vesi. Laita kasvikset, suikaloidut valkosipulinkynnet, liemikuutiot ja currytahna veteen kiehumaan. Kun kasvikset ovat hiukan pehmenneet, lisää kookosmaito, sitruunanmehu, sienet ja yrtit. Keitä vielä hetki ja mausta suolalla ja/tai mustapippurilla.

lauantai 29. elokuuta 2009

Cayenne-marinoidut lohimedaljongit


Kasvisgratiinin kanssa söimme hallista ostettuja (varmasti tuoreita) lohimedaljonkeja. Kalan marinoiminen on harvinaisempaa, mutta meillä pidetään tästä alla olevasta marinadista, sillä se samalla myös sitruunan avulla graavaa kalaa jääkaapissa. Tämä marinadi on muuten erinomaista myös kanan ja lihan marinoinnissa.

400g lohta (yksi lohimedaljonki painoi n. 200g)
½ dl sitruunan mehua
½ dl oliiviöljyä
1 tl cayennepippuria
1 valkosipulinkynsi

Tee marinadi valmiiksi pieneen kuppiin. Lisää sitruunamehun ja oliiviöljyn joukkoon silputtu valkosipulinkynsi ja cayennepippuria. Sekoita hyvin ja kaada kalan päälle. Anna kalan maustua jääkaapissa marinadissa vähintään tunnin ajan.

Paista lohimedaljongit pannulla tai grillissä. Paistaessasi lohta voit käyttää marinadia rasvana, sillä siten saat lisää makua kalaan. Lisää suolaa maun mukaan.

Feta-kasvisgratiini


Kesä taitaa nyt siten kääntyä jo syksyn puolelle. Meillä pilvinen lauantai hyödynnettiin suursiivouksella, jonka päätteeksi on hyvä palkita itseään maukkaalla ruualla. Vaikka siivoaminen itsessään ei meidän kotona juuri herätä positiivisia tunteita, niin kyllä on ihana olla, kun joka puolella tuoksuu hyvältä ja tekemättömät työt saa pois mielestä.

Olemme huomanneet tekevämme paljon ruokaa juureksista ja tälläkin kertaa kasvisgratiinistamme löytyy lanttua ja palsternakkaa. Tämä ohje on saanut alkunsa kesäloman mökkireissulta Joutsenossa, jossa saimme tätä gratiinia halloumiversiona. Me päätimme kuitenkin kokeilla sitä pehmeän fetajuuston kera, koska olimme saaneet vinkin Aulilta, että Hakaniemen hallin Lentävä Lehmä-juustokaupasta saa todella hyvää pehmeää fetajuustoa.

Gratiini nautittiin marinoitujen lohimedaljonkien kera, mutta tämä resepti toimii myös ihan sellaisenaan. Tästä määrästä riittää lisukkeeksi varmasti ainakin 4:lle hengelle.

2 l pilkottuja kasviksia
meillä oli pieni kukkakaali, paprikaa, sipuli, kesäkurpitsaa, palsternakkaa, lanttua, porkkanaa
3 valkosipulinkynttä
200 g pehmeää fetaa tai halloumijuustoa
2 dl valkoviiniä
rouhittua mustapippuria

Kuorrutus:
4 dl emmental-mozzarellaraastetta
2 munaa
2 dl silputtuja yrttejä kuten basilikaa, oreganoa


Lohko kasvikset pieniksi paloiksi. Kovemmat kasvikset pienemmiksi, kesäkurpitsa ja paprika saavat jäädä isommiksi lohkoiksi.Lisää kasvikset ja viini uunivuokaa. Murenna fetajuusto ja sekoita kasvisten ja mustapippurin kanssa vuokaan. Kypsennä 200 asteisen uunin alatasolla n. 40 minuuttia eli kunnes kasvikset tuntuvat kypsiltä. Valele pintaa paiston aikana muutaman kerran pohjaan muodostuvalla nesteellä.

Valmista kuorrutus. Riko munien rakenne kulhossa, lisää juustoraaste ja silputut yrtit. Levitä kuorrutus uunikasvisten päälle. Kuorruta vielä noin 10 minuuttia uunin keskitasolla.

torstai 27. elokuuta 2009

Juures-halloumipyttipannu


Tänään teki mieli virittää perinteisen pyttiksen reseptiä hieman eri suuntaan. Makkaran sai korvata halloumi-juusto, perunan rinnalle tuli muutama muukin juures ja kaprikset tuomaan erilaisia makuja.

Ainekset:
pari-kolme eilistä keitettyä perunaa
pari-kolme porkkanaa
palsternakka
sipuli
200 g halloumi-juustoa
kapriksia
kananmunia
suolaa, mustapippuria

Silppua sipuli. Kuori ja pilko perunat, porkkanat ja palsternakka kuutioiksi tai siivuiksi, mikä omaa silmääsi miellyttää. Porkkanaa ja palsternakkaa kannattaa pehmentää keittämällä niitä hetken. Juureksia ei kuitenkaan kannata kypsentää liian kauan, ettei ruuasta tule vallan mössöä. Porkkana on kovempi kuin palsternakka, joten keittämisen voi aloittaa porkkanasta ja lisätä palsternakkakuutiot vähän myöhemmin. Kokeile haarukalla milloin juurekset ovat mukavan purtavan tuntuisia.

Kuullota sipulit kasarissa ja siirrä ne sitten odottelemaan hetkeksi. Paista perunoita öljyssä tai voissa melko kovalla lämmöllä niin, että ne saavat väriä ja mukavaa pintaa. Lisää sipuli ja muut juurekset. Pilko myös halloumi kuutioiksi ja lisää ne sekä kaprikset. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Varo kuitenkin liikaa suolaa, koska halloumissa on itsessään varsin paljon suolaa. Tarjoile pyttipannu paistettujen munien kanssa.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Kantarelli-kesäkurpitsarisotto

Kesällä olemme keränneet parisen litraa kantarelleja, mutta valitettavasti paras kantarelliaika alkoi vasta lomamme jälkeen. Onneksi kotimme vieressä on tori, josta saimme lisää pakastettavaa. Lisäksi saimme viikonloppuna vietettyjen häiden yhteydessä pussillisen kantarelleja toisen Kanelibasilikan enolta ja tämän vaimolta. Joten kiitokset Pohjaan. Kesäkurpitsa tuntuu välillä vähän mauttomalta kasvikselta, mutta tässä risotossa se toimii. Kesäkurpitsasiivut jäävät mukavan rapeiksi, kun ne lisätään risottoon vasta loppuvaiheessa. Lisäksi sienet ja kesäkurpitsa ovat molemmat mietoja, eivätkä siis peitä toistensa makua.


vajaa litra kanttarelleja
5 dl kasvislientä
½ kesäkurpitsa
1 sipuli
3 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
3 dl risottoriisiä
1,5 dl valkoviiniä
1,5 dl raastettua pecorino romano -juustoa
1 rkl voita
tuoretta basilikaa
tuoretta oreganoa

Pilko sienet ja viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi. Paista sieniä paistinpannulla kunnes melkein kaikki neste on haihtunut. Paista myös kesäkurpitsasiivuja öljyssä hetken aikaa, jotta ne pehmenevät, mutta ei liikaa. Siirrä sienet ja kesäkurpitsasiivut odottamaan.

Pilko valkosipulinkynnet ja sipuli pieneksi. Tee kasvisliemi valmiiksi kasvisliemikuution, kasvisfondin tai liemijauheen avulla. Kasvisliemen voi tehdä toki myös itse, jolloin välttää natriumglutamaatin yms. epäilyttävät lisäaineet. Kasvisliemi vaikuttaa paljon valmiin risoton makuun, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Lämmitä kasari, lisää öljy ja kuulota sipulit. Lisää sitten riisit ja valkosipulisilppu. Pyörittele kunnes riisi alkaa ritistä. Varo polttamasta sipuleita liian kovalla lämmöllä. Kaada joukkoon desi valkoviiniä, anna liemen kiehua hiljalleen ja sekoittele samalla. Lisää kasvislientä ja valkoviiniä pieninä annoksina sitä mukaa kun neste on imeytynyt.

Kun kasvisliemi ja valkoviini ovat imeytyneet lisää joukkoon sienet, kesäkurpitsat ja pecorino romano -juusto. Lopuksi lisää silputut yrtit ja voi. Mausta tarvittaessa pippurilla ja suolalla.

Minttu-lime-vadelmatorttu


Tämä kokeilu syntyi yhdistämällä parvekkeella kasvavan mintun kaveriksi kolmea hyvin yhteensopivaa elementtiä: limeä, vaniljaa ja vadelmia. Eilisten hauskojen häiden jälkeen jäi vielä makeahammasta kolotuttamaan ja nyt päätimme tehdä tämän mielessä pyörineen kokeilun. Minttu sopi muuten oikein kivasti tuohon muropohjaan. Se maistui sieltä hiukan, mutta ei dominoinut liikaa. Vadelmien tilalla voi käyttää muitakin marjoja, mutta silloin kannattaa miettiä sokerin määrä tarkemmin.

Kiitokset vielä hääparille ja heidän vanhemmilleen mukavatunnelmaisista häistä. Ja tällä kertaa pystyimme nauttimaan myös ruokapöydän antimista. Omissa häissämme, jostain kumman syystä, ruoka ei oikein maistunut. Jännitys ja ruoka kun harvemmin sopivat yhteen.

Itse teimme tämän tortun pieneen vuokaan, mutta ohje on normaalin piirakkavuoan kokoinen. Limen määrää voi myös maun mukaan lisäillä.

Pohja:
200g voita
5rkl sokeria
1 luomumuna
2rkl silputtua tuoretta minttua
3dl luomu vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Täyte:
1pss Blåband vanhanajan vaniljakastikeaineksia
2dl luomu maitoa
n. 1 limen kuori raastettuna
½ limen mehu.

Päälle:
vadelmia

Tee ensin pohja. Vatkaa sähkövatkaimella voi ja sokeri sekaisin. Lisää muna ja minttusilppu. Sekoita hyvin taikinaa. Lisää jauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää jauhoja taikinan joukkoon koko ajan samalla sekoittaen. Levitä taikina piirakkavuokaan ja paista pohjaa 200 asteessa n. 15 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä hyvin.

Tee täyte. Sekoita käsivatkaimen avulla vaniljakastikeainekset maitoon ja lisää täytteeseen limen kuori ja limen mehu. Sekoita hyvin ja anna täyteen seistä hetken. Lisää täyte jäähtyneen torttupohjan päälle. Asettele lopuksi tuoreet vadelman tortun päälle.

torstai 20. elokuuta 2009

Pizza


Mikä se sellainen ruokablogi on, jossa ei ole pizzapohjan ohjetta? Nyt saatte Kanelibasilikan pizzaohjeen, joka perustuu siihen, että pizzapohjataikina jätetään tarpeeksi löysäksi. Tämä tekee pohjasta mukavan ohuen ja jotenkin kevyemmän oloisen. Tässä ei myöskään tarvitse liata käsiään, sillä sekoittaminen onnistuu lusikalla. Meillä kun ei ole miellytty pannupizzan tyyppisiin paksuihin ja raskaisiin pohjiin.

Tällä kertaa sävelsimme päälle kaikkea, mitä jääkaapista, ruokakaapeista ja parvekkeelta löytyi; mozzarellaa raasteena, tonnikalaa, sipulia, paprikaa, pinjansiemeniä, kapriksia, anjoviksia, vuohenjuustoa, chiliä… Pellillinen pizzaa on siinä mielessä hyvä ajatus, että eri kulmiin voi laittaa eri täytteitä mieltymysten ja oman luovuuden mukaan. Pizzan tultua uunista, kannattaa päälle lisätä oreganon lisäksi tuoretta rucolaa. Ja tosiaan tämä aika vuodesta on mahtava, kun voi hyödyntää ”kaupunkipuutarhaa”. Sieltä löytynevät tämän ohjeen yrtit, chili ja annoslautasen reunalla olevat kirsikkatomaatit ja kurkku.


Pizzapohja:
3dl lämmintä vettä
3tl kuivahiivaa
1tl suolaa
1½ dl sämpyläjauhoja
1dl durumjauhoja
1dl luomu vehnäjauhoja
2rkl rypsiöljyä

Tomaattikastike:
5kpl tomaatteja
3 valkosipulinkynttä
1rkl tomaattipyreetä
tuoretta basilikaa
tuoretta oreganoa

Laita lämpimään veteen suola ja sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon. Lisää jauhoja koko ajan lusikalla sekoittaen taikinan joukkoon. Lopuksi lisää vielä öljy. Taikina jää löysäksi ihan tarkoituksella. Jätä kohoamaan noin tunniksi.

Tee sillä aikaa tomaattikastike. Kalttaa tomaatit. Ohje löytyy tästä. Poista tomaateista kantapalat. Pilko valkosipulinkynnet pieneksi ja sekoita ne, kaltatut tomaatit, tomaattipyree ja basilika sauvasekoittimella hienoksi. Me vedimme omasta kastikkeesta liiat nesteet pois heiluttamalla kastiketta vielä siivilän päällä.

Kaada kohonnut taikina uuninpellille ja levitä sitä lusikalla, jotta saat sen ohueksi levyksi. Lisää päälle tomaattikastike, pizzajuusto ja haluamasi täytteet. Paista 250 asteessa noin 12 minuuttia.

maanantai 17. elokuuta 2009

Mozartpirtelö


Ostimme Itävallasta tuliaispullon suklaista Mozart likööriä. Näin likööriä luonnehditaan viinikauppa.comin sivuilla: "Mozart likööri on valmistettu kermaisesta suklaasta ja herkullisesta kirsikkaviinistä. Mozart on ainoa suklaalikööri, joka on tehty herkullisesta nougat-suklaasta ja maitosuklaasta ja johon on taidokkaasti sekoitettu hienointa tummasta suklaasta ja aidosta vanilja-aromisesta bourbonista valmistettua suklaalikööriä."

Pullo on poltellut kaapissamme ja nyt päätimme valmistaa itsellemme pienet pirtelöt tästä makeasta herkusta. Ja koska pullo ei säily ikuisuuksia avattuna jääkaapissa, tulemme varmasti kokeilemaan joitain muitakin reseptejä, joihin lisäämme Mozart likööriä. Tässä siis K18 osaston herkkua, ohjeesta tulee yksi annos.

3 reilua rkl vaniljajäätelöä
3 rkl Mozart gold liqueria
1½ dl maitoa

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita kuohkeaksi pirtelöksi.

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Halloumipastakastike

Halloumijuusto on todellista herkkua. Aiemmin olemme käyttäneet halloumia salaatissa, kuten tässä reseptissä.

Parvekkeemme kasvit antavat aineksia ruuanlaittoon, joita haluamme hyödyntää. Tässä reseptissä kirsikkatomaatit, chili, oregano ja basilika ovat oman parvekkeemme tuotoksia. Olemme jo pidemmän aikaan halunneet yhdistää halloumin pastakastikkeeseen ja tässä olisi nyt oma reseptimme.


oliiviöljyä
halloumijuustoa
pinjansiemeniä

reilusti oliiviöljyä paistamiseen
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pala chiliä
kirsikkatomaatteja (1 rasia)
kourallinen basilikaa
kourallinen oreganoa
pippuria
pastan keitinvettä n. 1dl
(suolaa)

Viipaloi halloumijuusto ja paista viipaleita ensin pannulla, kunnes ne saavat kauniin pinnan ja sulavat hiukan. Pyöräytä vielä pinjansiemenet pannulla nopeasti. Voit leikata halloumin myös pienemmiksi paloiksi paistamisen jälkeen.

Tee pastakastike. Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Paista sipulia, chiliä ja valkosipulia pannulla runsaassa oliiviöljyssä. Lisää kirsikkatomaatit, paistetut pinjansiemenet ja yrtit. Lisää joukkoon hiukan pastankeitinvettä. Anna hetken kiehua ja nosta joukkoon paistetut halloumin palat. Revi pinnalle vielä basilikaa. Jos kastike tuntuu liian kuivalta, voit lisätä vielä oliiviöljyä. Tarjoa spagetin kera.

Helppo vadelmavaahto


Viikonloppu sujui molemmilta juhlimisen merkeissä; toinen pyöri Flow-festareilla ja toinen juhli hyvän ystävänsä polttareita. Kenties tähän liittyneenä ruoka ei ollut tänään sunnuntaina ihan päällimmäisenä mielessä. Jääkaapissa oli kuitenkin rasiallinen ihania vadelmia, jotka oli saatava tuhottua jotenkin. Niistä pyöräytimmekin todella helpon jälkkärin, joka maistuu kylmänä myös lievässä krapulassa. Sokerin määrää kannattaa lisätä, jos vadelmasi ovat puutarhavadelmia, sillä niissä ei ole itsessään niin paljoa makeutta.

1 valkuainen
1,5dl kevytvispikermaa
2rkl sokeria
vadelmia
(minttua koristeeksi)

Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi. Vatkaa myös toisessa astiassa kerma vaahdoksi. me pidämme siitä, että kermaa jää hiukan löysähköksi sillä se tekee vaahdon rakenteesta hienomman. Yhdistä vaahdot, lisää vadelmat ja sokeri. Sekoita hyvin ja maistele vielä sokerin määrää. Tarjoa kylmänä.

maanantai 10. elokuuta 2009

Ravintolavinkkejä Helsingissä

Olemme molemmat syntyperäisiä helsinkiläisiä ja hyvän ruuan ystävinä käymme myös paljon syömässä ulkona. Varsinkin näin kesäloman aikaan on luksusta mennä valmiiseen ruokapöytään, vaikka ruuanlaitosta pidämmekin. Itseensä satsaaminen on sitä paitsi aina kannattavaa. Pidämme ravintoloista, joissa on hyvän ruuan lisäksi hinnat kohdallaan ja jotain persoonallista otetta. Olemme keränneet tähän joitakin omia suosikkipaikkojamme, josko näistä vinkeistä olisi muillekin hyötyä.

Ja sinä siellä, juuri sinä lukija, laita kommenttiosuuteen omia suosikkejasi vinkiksi meille!

Kallion ruokapaikat:


Lemon Grass: Uskallamme sanoa, että yksi Helsingin parhaista thaimaalaisista ravintoloista. Mausteita käytetään autenttisesti ja varsinkin vihreä papaijasalaatti on maukas ja tulinen. Paikka on pieni ja se on usein täynnä varsinkin lounasaikaan ja viikonloppuisin. Varaudu siis ottamaan ruokasi mukaan. Kolmas Linja 12.

Ravintola Cella: Perinteinen kalliolainen ruokala, josta saa hyviä lihapullia ja blinejä. Annokset ovat isoja ja edullisia. Paikka on ollut Flemarilla jo vuosikymmeniä ja kerää aina uusia sukupolvia syömään konstailemattomia, mutta laadukkaita ruokiaan. Paikan sisustus noudattelee ihanan kotikutoista linjaa. Fleminginkatu 15.

Pelmenit: Ukrainalainen pieni ravintola on omassa kategoriassaan aivan helmi. Paikka tarjoaa hyvää ruokaa varsin nopeasti. Listalla on borssia, seljankaa, pelmeneitä ja ohukaisia makeilla ja suolaisilla täytteillä. Paikka on sisustuksineen hyvin, hmm, neuvostoliittolainen. Erittäin sympaattinen paikka ja ruoka on edullista ja hyvää. Kustaankatu 7.

Himshikhar: Pitkänsillan tällä puolen ei juuri ole ollut tarjontaa kunnon siististä intialaisesta tai nepalilaisesta ravintolasta. Nyt tämä on korjattu, sillä vastikään Hakaniemen Sokosta vastapäätä aukesi yllättävänkin hyvä nepalilainen ravintola. Palvelun ystävällisyys on mainitsemisen arvoista. Annoksiin kuuluu naan-leipä sekä pappadom-leipien kanssa tarjottava hyvänmakuinen dippi. Siltasaarenkatu 3.

Etelä-Helsinki:


Amigo: Toisen Kanelibasilikan lapsuuden lempiravintola ja siksi myös hänen mielestään Helsingin paras espanjalainen. Ravintola on säilyttänyt suosionsa kymmeniä vuosia ja listalla on edelleen legendaarinen lankkupihvi. Ruuan alkuun tuodaan aina salaattia. Ravintolan salaattikastike on muuten todella hyvää ja sitä saa ostaa kotiinkin. Palvelu on myös ystävällistä ja ravintolassa on kivat loosit, joissa saa rauhassa syödä ja keskustella. Tehtaankatu 12.

Sea Horse: Yksi Helsingin legendaarisimmista ravintoloista, jonka takaseinälle on maalattu hieno merihevonen. Isot annokset, todella hyvä palvelu ja ennen kaikkea hyvä ruoka. Paistetut silakat ovat tietysti herkkua, mutta myös mm. metsästäjänleipä on kokeilemisen arvoinen. Kapteeninkatu 11.

Raku Ya: Aika tyyris japanilainen, mutta mukava sisustus ja todella hyvä ruoka. Eteläranta 14.

Kruunuhaka:

Ravintola Rodolfo: Tunnelmallinen italialaisravintola, johon kannattaa tehdä pöytävaraus. Valkosipulileipä on todella hyvää. Ilmapiiri on kiva ja vähän fiini, olematta kuitenkaan liian virallinen. Kirkkokatu 5.

Ravintola Kuurna: Pieni ja erittäin suosittu lähes huomaamaton ravintola Pohjoisrannassa. Tarjolla on joka viikko vaihtuva kolmen ruokalajin menu ja hintaa on vain 35 euroa. Menu sisältää aina kala-, kasvis- ja lihavaihtoehdon. Tänne on pakko varata pöytä jo hyvissä ajoin. Ja tarjoilijoilla on hyvät viinisuositukset eli kannattaa kysyä. Meritullinkatu 6.

Keskusta:



Ristorante Zio Pepe: Mukava pieni italialainen hieman sivussa keskustan hälinästä. Hyvä lounas. Erityisesti neljän juuston pizza maistuu. Lapinlahdenkatu 25

Trattoria Rivoletto: Heillä on hyvät pizzat ja ravintola on edullisempi sekä mutkattomampi kuin sisarravintolansa Rivoli. Albertinkatu 38.

Thai Restaurant Orchid: Kasviscurry-annoksia voi suositella lämpimästi kasvissyöjille. Suhteellisen pieni paikka, joka ei ole sisustuksellisesti onneksi sieltä pahemmasta päästä thaimaalaisia ravintoloita. Eerikinkatu 22.

Ravintola Ateljé Finne: Mukava paikka syödä suhteellisen edullinen kolmen ruokalajin illallinen. Annosten koko on sellainen, että kannattaa syödä koko kattaus. Tyylikäs paikka, jossa voi yhdistää arkisuuden ja laadun. Samat omistajat ja kokit kuin Kuurnassa. Erittäin hyvä palvelu. Arkadiankatu 14.

Kabuki: Paikan sisustus on erikoinen, sillä pitkin seiniä on kaikenlaista krääsää, mutta ruoka on todella hyvää. Sushi on täällä erittäin tuoretta ja kannattaa myös kokeilla itse pöydässä kypsennettävää naudanfileetä. Pieni paikka, johon vaaditaan pöytävaraus. Lapinlahdenkatu 22.

Café Trocadero: Pieni ja suosittu lounasravintola. Pääruuat mm. lasagnea ja moussakaa, myös kasvisversioina. Lounaaseen kuuluu mainio salaattipöytä ja jälkiruuaksi voi vielä napata mukaan baklavapalan. Uudenmaankatu 2.

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Tempura


Vaikka kumpikaan meistä ei ole käynyt Japanissa aitojen oikeiden japanilaisten patojen äärellä, pidämme kuitenkin molemmat japanilaisesta ruuasta ja käymme Suomessa ja ulkomaanmatkoilla mielellämme syömässä japanilaisissa ravintoloissa. Tempura on ollut suosikki jo pitkään ja tänään päätimme tehdä sitä ensimmäisen kerran itse. Tempura tarkoittaa ruokalajia, jossa erilaisia kasvis-, kala- ja äyriäispaloja on kastettu frittitaikinaan ja paistettu kuumassa öljyssä. Kypsiä tempurapaloja voi dippailla erilaisiin kastikkeisiin.

Me valitsimme tempuran raaka-aineiksi munakoison, kesäkurpitsan, siitakesienet, ravunpyrstöt ja mustekalarenkaat. Myös parsa, sipulirenkaat ja monet muut kasvikset käyvät hyvin. Munakoison ja kesäkurpitsan viipaloimme ohuiksi, noin sentin paksuiksi siivuiksi. Kastikkeiksi teimme limen mehulla ja raastetulla kuorella maustettua majoneesia ja tentsuyu-kastiketta.

Ainekset tentsuyu-kastikkeeseen:
3 dl dashi-lientä (esim. dashi-liemijauheesta)
1 dl soijakastiketta
3 rkl valkoviiniä

pala retikkaa
pieni pala inkivääriä

Sekoita dashi-liemi, soijakastike ja valkoviini kattilassa ja kuumenna. Retikka ja inkivääri raastetaan ja tarjoillaan liemen ohessa. Raasteita voi kukin annostella itse omaan kastikekuppiinsa.

Tentsuyu-kastikkeeseen tulisi oikeastaan valkoviinin sijasta miriniä (riisiviini) ja sokeria, mutta valkoviini lienee helpompi hankkia. Dashi-liemijauhetta saa ainakin Helsingin Tokyokanista. Tee liemi purkin ohjeen mukaan. Dashi-liemen voi tehdä myös itse jos löytää kaupastaan kombu-levää ja kuivattua tonnikalaa katsuobushia. Näitäkin löytyy Tokyokanista.

Ainekset frittitaikinaan:
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
reilu desi kivennäisvettä

Sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi. Taikina saa jäädä varsin löysäksi.

Öljyssä paistamiseen tarvitaan sopiva kattila ja tietenkin runsaasti (rypsi)öljyä. Öljyn lämpötilan mittaamiseen soveltuvasta lämpömittarista on myös apua. Meillä oli käytössä paistilämpömittari, jonka erillinen anturi oli helppo laittaa kattilan pohjalle. Öljyn lämpötilan olisi hyvä pysyä noin 180 asteen tietämillä. Matalampi lämpötila ei tahdo riittää rapeiden tempura-palojen tekemiseen.

Kasta kasvikset ja äyriäiset taikinaan juuri ennen öljyyn laittamista. Paista kullanruskeiksi. Tässä kestää noin 5 minuuttia, mutta aika riippuu toki paistettavien palojen paksuudesta. Reikäkauhalla palat on kätevä nostaa pois öljystä ja antaa ylimääräisen öljyn valua pois.

Tarjoile tempura-palat kuumana, kuuman tentsuyu-kastikkeen, raasteiden ja majoneesin kanssa. Lisukkeeksi sopii myös mainiosti keitetty sushi-riisi.

Lohinigirit


Nyt se on sitten 4 viikon kesäloma toisella meistä ohi. Toinen Kanelibasilika saa vielä jatkaa viikon verran lomailuaan. Sunnuntai ei olisi voinut olla kauniimpi ja Karhupuistossa makoilu ja Linnanmäen kallioilla istuskelu kruunasivat mukavan lomamme. Ilahduttava kahvila/kioski on muuten Karhupuiston Bear Park Cafe lippakioski, josta saa Suomen parasta jäätelöä, eli Helsingin jäätelötehtaan jätskejä. Muutenkin puisto on kaunis ihanine kukkaistutuksineen, joista puiston kummit huolehtivat.


Loman viimeisen vapaapäivän jälkeen aloimme valmistaa japanilaista illallista itsellemme. Tarjolla oli tempuraa erilaisine dippikastikkeineen sekä lohinigireitä. Tempuran ja sen kanssa tarjottavien kastikkeiden ohje tulee perästä. Ohjeen riisi riitti nigireihin sekä tarjottavaksi tempuran seurana.

Riisi:
2,5dl sushiriisiä
3dl vettä
0,5tl suolaa
0,5rkl sokeria
1,5 rkl riisiviinietikkaa

n. 100g graavilohta
wasabi-tahnaa
soijakastiketta dippaamiseen

Huuhtele riisiä kylmän veden alla siivilässä joitakin minuutteja. Kaada riisi kattilaan ja lisää sinne reilusti kylmää vettä. Anna riisin seistä vedessä n. 10 minuuttia. Kaada vesi pois ja huuhtele vielä riisiä hetki hanan alla. Kaada riisit kattilaan ja lisää perään 3dl vettä. Kun vesi alkaa kiehua, siirrä lämpötila ykköselle ja anna hautua 10 minuuttia. Tämän jälkeen sammuta liesi ja anna riisin vielä seistä lämpimällä levyllä 10 minuuttia. Tämän jälkeen sekoita joukkoon kaikki mausteet.

Muotoile riisistä suuhun sopivia ovaalin muotoisia palloja. Laita selkämykseen ohut sipaisu wasabia ja leikkaa päälle pala graavilohta. Laita oman maun mukaan nigirin päälle wasabia ja dippaa soijakastikkeeseen. Nauti.

perjantai 7. elokuuta 2009

Valkosipulileivät

Kanan kanssa tarjosimme Hakaniemen hallista edellisenä päivänä ostamaamme ranskalaista leipää, jonka paistoimme pannulla rapeaksi. Valkosipulileipä kannattaa syödä suoraan paistamisen jälkeen, sillä se kuivahtaa varsin nopeasti. Ja öljyn määrässä ei kannata pihistellä.. Tähän saimme muuten innostuksen, kun lomalla kävimme syömässä Lahdessa todella hyvässä (ja suositussa) ristorantessa nimeltään Mamma Maria. Suosittelemme lämpimästi heidän ihania pastojaan.


hyvää vaaleaa leipää siivuina
oliiviöljyä
1-2 valkosipulinkynttä
tuoretta oreganoa
tuoretta basilikaa
merisuolaa

Laita lasin pohjalle reilusti oliiviöljyä ja silppua siihen valkosipulinkynsi ja tuore oregano sekä basilika. Anna öljyn maustua hetki. Kaada öljyseos leipäviipaleiden päälle tasaisesti ja anna leivän imeä öljy itseensä. Lämmitä pannu kuumaksi ja kaada siihen oliiviöljyä paistamista varten. Paista leipiä pannulla kummaltakin puolin rapeaksi ja ripottele lopuksi leipäviipaleiden päälle suolaa.

Uunissa paistettu kokonainen luomukana


Niin kuin on useaan kertaan mainittu, toinen Kanelibasilikan kirjoittajista ei syö lihaa. Kanan välttäminen on ollut hänelle eettinen valinta liittyen kananlihan tuotantotapoihin. Kana on kuitenkin molempien mielestä hyvää, joten keväällä aloimme etsiä luomukanaa. Saimme vinkin, että Hakaniemen hallin Reinin liha myy pakastettuja kokonaisia luomubroilereita ja niinpä olimme odotelleet sopivaa hetkeä, jolloin kahden hengen taloutemme saisi lisäsyöjiä kylään. Kokonaisessa kanassa kun riittää syömistä.

Kesäloman viimeisellä viikolla saimme vieraaksemme ihanaisen kummitytön, joka pääsi todistamaan meidän kolmekymppisten makumatkaa takaisin 80-luvulle. Omassa lapsuudessamme viikonloppujen suurta herkkua oli kokonaisena uuniin lykätty broileri, jota koko perhe kerääntyi syömään. Yleensä jokaiselle perheenjäsenelle oli oma herkkukohtansa; broilerin rintapala, koipi tai siipi.

Hiukan taisi kummityttö ihmetellä, kun perinteisten broilerin fileepihvien sijaan lautaselle leikeltiin lihaa kokonaisesta broilerista. Eivät nämä nykynuoret taida juuri kokonaisia elukoita syödä.

Ohjeena käytimme ”Puoli kiloa voita” –blogista bongattua reseptiä soveltaen. Täytimme kanan erilaisilla yrteillä, mitä parvekkeelta ja kaupasta löytyi. Älyttömän hyvin kanan kaverina maistuivat kokonaiset sipulit ja porkkanan palat, jotka kypsyivät samassa uunivuoassa kanan kanssa ja imivät itseensä broilerista tulevaa nestettä.

1 luomubroileri (1,0 - 1,5kg)
5 valkosipulinkynttä
½ sitruuna
pari oksaa tuoretta rosmariinia
muutama kourallinen yrttejä (meillä oreganoa, timjamia ja basilikaa)
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä

porkkanoita
sipulia
lisukkeena riisiä

Ota pakastettu luomubroileri sulamaan hyvissä ajoin. Me laitoimme omamme sulamaan jääkaappiin edellisenä päivänä ja otimme sen huoneen lämpöön hyvissä ajoin. Huuhtele broileri ja kuivaa se hyvin talouspaperilla. Kana kannattaa täyttää jo tuntia ennen paistamista, jotta se imee itseensä makuja. Pese sitruuna hyvin ja paloittele se muutamaan palaan. Leikkaa yrtit hienoksi sekoitukseksi. Kuori valkosipulinkynnet ja pilko ne vähän pienemmiksi paloiksi.

Irrota kanan nahka rintalihoista varovasti niin että saat hierottua nahan alle lihan pintaan suolaa, mustapippuria ja yrttisilppua. Työnnä kanan vatsaonteloon sitruunan palat ja valkosipulinkynnet. Laita kana uunivuokaan rinta ylöspäin ja valele päällysosa öljyllä. Pyöritä myllystä vielä päälle suolaa (reilusti) ja pippuria.

Paista kokonaista kanaa uunissa 225 asteessa noin tunnin. Liha on kypsää, kun tökkäät lintuun haarukalla ja lihasneste on kirkkaan väristä. Koivilla menee hieman pidempään kuin rintapaloilla. Seuraavalla kerralla kokeilemme hiukan alhaisempaa paistolämpötilaa, sillä ainakin oma kanamme olisi voinut olla hiukan mehukkaampikin. Hyvää oli silti ja lapsuuden ruokamuistot palasivat mukavasti mieleen.

tiistai 4. elokuuta 2009

Kaalipata

Tuoreita kaalinpäitä on taas kaupoissa, joten nyt on hyvä aika valmistaa kaaliruokia. Toinen Kanelibasilikan kirjoittajista on suuri kaalin ystävä ja pitää erityisesti tästä kaalipadasta, jota meillä onkin välillä valmistettu lähes kyllästymiseen asti. Nyt taas pitkästä aikaa tuore kaali innoitti tämän ruuan pariin.


Ainekset:
noin kilo keräkaalia
pari suolakurkkua
pari porkkanaa
sipuli
2-3 kynttä valkosipulia
2 purkkia smetanaa
1-2 purkkia tomaattipyreetä
noin 3 dl juustoraastetta
paprikajauhetta
suolaa
pippuria

Poista kaalin uloin lehtikerros, ainakin jos se on likaantunut. Pese ja pilko kaali melko isoiksi suikaleiksi tai palasiksi. Pilko pestyt ja kuoritut porkkanat. Silppua sipuli. Pistä kaalit, porkkanat ja sipulisilppu isoon kattilaan ja lisää pohjalle pari desiä vettä. Keittele hiljakseen noin puolisen tuntia tai kunnes kaali ja porkkanat alkavat pehmentyä. Keittoaika vaihtelee riippuen siitä ovatko ainekset tuoreita ja pehmeitä vai kovempia.

Kaada vesi pois. Pilko suolakurkut ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Sekoita silput, smetana ja tomaattipyree kaalien joukkoon. Lisää myös pari desiä juustoraastetta. Lisää maun mukaan paprikajauhetta, suolaa ja pippuria. Kaada seos uunin kestävään pataan tai vuokaan ja levitä juustoraastetta pinnalle. Anna muhia 200-asteisessa uunissa noin tunnin.

Kannattaa valita jokin maukas juusto, kuten emmental tai vastaava. Ruokaa voi muunnella esimerkiksi lisäämällä joukkoon muita kaaleja (kukkakaali, parsakaali) tai lisäämällä tomaatin määrää. Ja tämän kuten monien muidenkin kaaliruokien kanssa voi tietenkin tarjota puolukkasurvosta.