tiistai 6. lokakuuta 2009

Madeiran makuja

Nyt on lomat sitten pidetty. Tässä olisi nyt sitten pieni kuvakollaasi matkamme ruokapuolesta. Yövyimme saaren pääkaupungissa Funchalissa, joka on n. 150 000 asukkaan kaupunki. Saarella on varsin kattava valikoima hyviä ravintoloita, joista oli viikon aikana vaikea valita parhaita mahdollisia.

Jotkin etukäteen hehkutetut ravintolat osoittautuivat pieniksi pettymyksiksi, mutta esimerkiksi tunnettu, Fado-esityksiä tarjoava ravintola nimeltään Arsenio, osoittautui hehkutusten arvoiseksi. Alla kuvia Arsenion vartaista, jotka paistetaan ulkoterassin grillissä. Vartaat tehdään joko kalasta/merenelävistä tai lihasta ja ne tarjotaan sulatetun valkosipulivoin kanssa. Naudanlihavarrasta kutsutaan espetadaksi.

Paikallinen maalaisleipä, bolo do caco, oli todella herkullista vaaleaa leipää, jota tarjottiin ruuan kanssa. Leivässä on käytetty bataattimuussia ja se syödään valkosipuli-yrttivoin kera. Leipä oli niin hyvää, että kuvaankin se saatiin jo puoliksi syötynä. Tämän leivän ohjeen laitamme blogiin myöhemmin, sillä sitä on kokeiltava.

Paikallinen erikoisuus on espada, suomeksi sapelikala tai huotrakala. Kala elelee erittäin syvissä vesissä, yli 1000m syvyydessä. Kyseessä on erittäin ruma kala, jonka kauneutta eivät ainakaan paranna mulkosilmät, jotka räjähtävät paineen pudotessa kalaa ylös vedettäessä. Tämä kala kuolee sukeltajantautiin jo ennen, kuin kalastaja ehtii sitä elävänä näkemään. Ulkoisista vajaavaisuuksistaan huolimatta kala on oikein hyvää ja se tarjoillaan usein leivitettynä friteeratun banaanin kanssa. Kuvassa on myös kalatiski Funchalin kauppahallista. Tarkkasilmäinen huomaa tiskillä tuoreen tonnikalan. Tonnikalapihvit paistettiin jostain syystä lähes kypsiksi, joka ei ainakaan meidän mielestämme ole paras tapa valmistaa tuoretta tonnikalaa.


Seuraavana hedelmiä kauppahallista. Kävimme tekemässä muutamat kävelylenkit vuorten rinteillä ja siellä näimme livenä paikallisia hedelmiä ja vihanneksia kasvamassa erittäin jyrkissä rinteissä. Banaania kasvatetaan jopa Funchalin talojen pikkuruisilla pihoilla. Madeiran epäonneksi heidän banaaninsa eivät täytä Eu:n kriteerejä kokonsa puolesta, joten niitä ei voi viedä ulkomaille. Sen sijaan Suomen kaupoissa myydään Etelä-Amerikasta tuotuja raakoja, mutta pituussäädökset täyttäviä banaaneja. Passionhedelmä oli näyttävästi läsnä paikallisissa jälkiruuissa ja todella maistuvassa limonaadissa. Myös mango, papaija, guava ja kaktushedelmä näkyivät hedelmäsalaateissa, joita suosittiin jälkiruokana. Todella hyviä olivat myös paikalliset avokadot, joita tarjottiin alkupalana usein ravuilla täytettynä. Tästäkin varmasti teemme oman versiomme blogiin.

Seuraavassa vielä viimeisen illan alkupala- ja jälkiruoka-antia. Alkupalana oli "Beef Tataki"-niminen annos, joka oli tehty ohueksi leikatusta raasta fileelihasta. Lihaa oli marinoitu japanilaisvaikutteisessa marinaadissa ja se tarjoiltiin ananas-paprika-varsisellerisalsan kanssa. Todella hyvä ja kaunis annos. Jälkiruokana oli vaniljamoussen tyyppistä "kakkua" paikallisten marjojen kera. Marjoina tässä oli Madeiran vatukkaa, mustikkaa sekä punaherukkaa. Kaikki nämä kasvavat saaren korkeimmilla rinteillä.

Matka oli ihana, vaikka säät eivät koko ajan olleetkaan ihan priimaa. Sateenkin ymmärtää, kun katsoo Madeiran mahtavan vihreää luontoa ja upeita kukkia. Jostain niiden täytyy vetensä saada. Lämpöä riitti silti vuorokauden ympäri ja varsinkin iltojen ihana lämmin ja kostea ilma teki hyvää mielelle ja ruumiille. Tässä vielä kuva upeasta pinkistä köynnöskasvista, jota kasvoi paljon hotellimme puutarhassa. Taustalla Funchalin kaupungin valoja alkuillan hämärässä.