Raparperi on yksi niistä ruoka-aineksista, joka ei meinannut millään maistua lapsuudessa. Sitkeästi kesämökillä oli joka alkukesä kuitenkin tarjolla raparperipiirakkaa, joka valituksista huolimatta meni alas vaikka vaniljakastikkeen kera.
Ja kuinka ollakaan joku kesä sitä huomasi jo odottavansa äidin tekemää raparperipiirakkaa vesi kielellä. Äidin versiossa oli usein ihana marenkihuntu päällä, mutta tällä kertaa päätimme kokeilla vähän toisen tyyppistä ohjetta. Olemme usein naureskelleet Valion valmiille rahkasekoituksille maitohyllyssä, mutta nyt tuli kuitenkin tartuttua vaniljalla maustettuun leivontarahkaan ajatuksella, että se voisi sopia yhteen raparperin kanssa.
Tämä piirakka lähti tuliaisiksi mukaan appivanhemmille, joiden puulämmitteisestä saunasta (ja upeasta pihasta) pääsemme nauttimaan lauantai-iltana. Ja raparperit saimme ystävältämme Simolta, joka toi niitä mökiltään Joutsasta. Kiitos siis Simolle, joka muistaa ystäviään paitsi joulukuusilla niin myös raparperinvarsilla!
Pohja:
200g voita
5rkl sokeria
1 luomu kanamuna
2-2½ kahvikupillista luomu vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
Täyte:
1prk Valion vaniljalla maustettua rahkaa
raparperinpaloja
mansikoita
½dl sokeria
Sekoita voi ja sokeri keskenään sähkövatkaimella. Lisää joukkoon kanamuna ja sekoita edelleen hyvin vatkaimella. Lisää leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja lisää seos taikinaan. Jatka sekoittamista sähkövatkaimella.
Painele taikina piirakkavuokaan tasaisesti. Levitä pohjalle vaniljarahka ja ripottele rahkan päälle reilusti raakoja raparperinpaloja. Mielestämme alkukesän raparpereja ei tarvitse erikseen keitellä. Pakastimen uumenista löytyi sitten kuitenkin vielä hitunen mansikoita, joten pistelimme raparperin joukkoon kourallisen pakastemansikoita antamaan mansikanmakua. Viimeisenä ripotellaan sokeri piirakan päälle.
Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.
P.S. Kissamme Sylvi taisi tykätä tämän piirakan tuoksusta, sillä aika monissa kuvissa näkyi kissan nenä haistelemassa piirakkaa...
Kommentit